Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Kiertotalous

Kesytetty tornado bioenergian avuksi

1980-luvulla teksasilainen viljelijä Frank Polifka mietiskeli preerian yli vyöryvien tornadojen voimaa. Miksi myrskyisä tuuli ei tyytynyt kaatamaan esteitä tieltään, miksi raivoisa pyörre murskasi esteet pikku palasiksi, olkipaalit silpuksi ja ladot päreiksi?

Polifka päätteli, että tornadossa täytyy olla muutakin kuin pelkkä tuulen kaatava voima. Tornadon prosessissa voisi olla jotain hyödyllistä hänen maatilalleen. Niinpä Teksasin Pelle Peloton päätti kesyttää tornadon.

Eläintuoteveroa, hohhoijaa...

Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi 9.9.2018 uuden maatalousohjelman, joka tähtää Suomen maatalouden kehittämiseen ja eläintuotteiden kulutuksen vähentämiseen. Julkilausumassa todetaan että "Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena tulee olla tehdä suomalaisesta maataloudesta maailman eettisintä ja kestävintä". Maatalousohjelmasta käy selkeästi ilmi, että vihreiden eettisyys tarkoittaa tässä tapauksessa etenkin kasvisruokaa.

Biotalous on suoperäisten maiden mahdollisuus

Vauhdilla nouseva biotalous tarvitsee lisäpuuta. Kangasmaan metsissä puun kasvua voi nostaa typpilannoituksella. Suomaan metsämme odottavat tuhkalannoitusta ja tarkennettuja kunnostusojituksia.

Nopeasti suoperäisiltä mailta saa lisää biomassaa kasvattamalla lyhytkiertometsää.

Ekologinen jätelaitos tuottaa biodieseliä ja aurinkopaneeleja

Kun olin ratkaissut mikrolevän kasvatuksen ongelmat, oli vain luonnollista siirtyä toisiin globaaleihin pulmiin.

Mikrolevää kun ei missään nimessä kannata kasvattaa biodieseliksi vaan ennenkaikkea osaksi maatalouden kiertoa: karjalle rehuksi ja pelloille lannoitteeksi, estämään mm. ravinnevalumia.

Toki mikrolevillä on marginaaliset markkinat myös ihmisten terveysruoaksi ja lääkinnälliseen käyttöön kuten anemia.

Uudenlainen jätelaitos voi vastaanottaa kaikkea jätettä biojätteestä tietokoneen romuihin.

Vesistömme odottavat ekopuhdistamoita

Nykytaloutemme päästää vesistöihin kiusallisia aineksia. Typpeä ja fosforia karkaa rehevöittämään ojia, puroja, jokia, järviä ja lopulta Itämerta. Etenkin Suomenlahdella helteisenä kesänä veneilevät näkevät seuraamukset meren pinnalla kelluvina, vihertävinä tai kellertävinä sinilevän lauttoina.

Puhdistamojen kasvava ongelma ovat poistuvan puhtoveden lääkejäämät. Niiden hajottamiseen tai pysäyttämiseen eivät nykypuhdistamot pysty. Maailmanlaajuiseksi kasvava ongelma on muovin mikrohiukkasten valuminen jokiin ja lopulta meriin.

Kiertotalous on hanurista

James Delingpole käynnistää nyt maailmanlaajuista keskustelua Breitbart'ssa Ison Britannian Audit Offce'n ja minun "Pelasta Valtameret - Lopeta Muovinkierrätys" raporttini http://www.thegwpf.org/content/uploads/2018/06/Save-the-oceans.pdf pohjalta.

Viekää tuhkatkin pesästä

Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on pantava kiertämään jokapäiväisessä taloudessamme niin että ne eivät kerry haitallisiksi jäämiksi.

Kiertotaloudessa on kysymys Suomen maaseudulla jo pitkään edenneestä kehityskulusta. Kiertotalouden vanhin iskulause oli: ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa.

Kiri kiri ministeri Tiilikainen – Itämeri ei odota

Purjehtiessa ja merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Ja miksi emme ole tehneet enempää Itämeren pelastamiseksi.

 

Kuntalaisille kalliiksi tulleet vantaan kaupungin tekemät maanvuokrasopimusket

Olen vertaillut muutamaa Vantaan kaupungin myöntämää maanvuokrasopimusta sekä toimintalupia, joita on myönnetty auliisti rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelutoimen puolelta silloinkin, kun laki varsin selvästi edellyttäisi ympäristöpuolen päätöksiä. Vaikka itse istun kaupunkisuunnittelulautakunnassa asioista päättämässä, lisäselvitys on tältä osin varmasti tarpeen.

Ohessa esimerkkejä, jotka ovat kaupungin pieleen menneiden sopimusten vuoksi tulleet vantaalaisille veronmaksajille kalliiksi:

Open source patenttimalli Suomeen

Entä jos ideat olisivat ilmaisia?

Suomessakin on monia keksijöitä, joiden potentialia ei hyödynnetä lainkaan - tuottaahan esim. metsä yhä hyvin Suomessa, niin markkinatalouden mallia on vaikea muuttaa vain eettisten syiden vuoksi.

Laiskuuden lisäksi ongelma on perinteinen raha.

Kuten BTNK.fi leväselvitys yksinkertaisesti toteaakin:

”Tieteellisistä julkaisuista puuttuu levätutkimuksen osalta suuri osa teknisen kehitystyön tutkimuksesta yrityssalaisuuksien vuoksi.”

Toimituksen poiminnat

Sivut

Julkaise syötteitä