Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Fri, 14 Jun 2019 16:21:55 +0300 fi Ministeri Kiurun poukkoilevat puheet hoitajamitoituksesta syövät uskottavuutta http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277332-ministeri-kiurun-poukkoilevat-puheet-hoitajamitoituksesta-syovat-uskottavuutta <p>Viime eduskuntakaudella oppositio väitti kansanedustaja Krista Kiurun (SDP) äänekkäällä johdolla, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä. Välittömästi ministerivalinnan jälkeen linja muuttui ja perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru&nbsp;muistutti,&nbsp;että hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, samalla kun uudistetaan vanhuspalvelulakia. Mitoituksessa on pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaan kyse ensisijaisesti hoitoisuudesta. Myös kotihoito on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä hoitajat tulevat. Tämä oli Kokoomuksen linja ennen vaaleja ja on myös vaalien jälkeen. Samaa mieltä ovat olleet useat asiantuntijat. Näin yllätys yllätys lukee myös Rinteen hallitusohjelmassa. Onkin hyvä, että SDP ja vasemmistovihreä hallitus pyörsivät oppositiopolitiikan esityksensä, joka jätti kylmästi syrjään vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Huolestuttavaa on se, että ministeri Kiuru linjasi heti ministeriksi valintansa jälkeen myös seuraavaa: &rdquo;Tältä osin en osaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka nopeasti vanhuspalvelulaki on mahdollista uudistaa, koska muitakin tarpeita kuin tämä itse vähimmäismitoitus on&rdquo;.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kaiken päälle Kiuru on jo ehtinyt puhua pitkän tähtäimen tiekartasta hoitajamitoituksen säätämiseksi, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Ei ainakaan sitä, että vakavaan vanhustenhuollon tilanteeseen tartuttaisiin välittömästi, kuten vaalipuheista luvattiin. Kiuru kuulostaa jo siltä, että tuoretta hallitusohjelmaakin jo vesitetään.&nbsp;Ei liene liioittelua sanoa, että ministeri&nbsp;Kiurun poukkoilevat puheet ovat vaarassa rapauttaa vastuuministerin ja koko hallituksen uskottavuutta jo alkumetreillä.&nbsp;</p><p><br /><br />Vakava huolenaihe on myös se, että omaishoitajista ei ole lähes 200 sivuisessa hallitusohjelmassa kuin virke &rdquo;kehitetään omaishoitoa&rdquo;. Omaishoitajat tekevät arvokasta, mutta usein hyvin vaativaa työtä. Heidän työnsä tukemiseksi on paljon työtä tehtävänä. Omaishoitajien ja heidän hoitamiensa ihmisten asema olisi ansainnut sijansa hallitusohjelmassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomus jatkaa työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille oikea-aikaisesti. Ja vahdimme, että hallitus noudattaa hallitusohjelmaa, ja toteuttaa siinä lupaamansa asiat.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vastuuta on kannettava&nbsp;kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime eduskuntakaudella oppositio väitti kansanedustaja Krista Kiurun (SDP) äänekkäällä johdolla, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä. Välittömästi ministerivalinnan jälkeen linja muuttui ja perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru muistutti, että hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, samalla kun uudistetaan vanhuspalvelulakia. Mitoituksessa on pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaan kyse ensisijaisesti hoitoisuudesta. Myös kotihoito on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä hoitajat tulevat. Tämä oli Kokoomuksen linja ennen vaaleja ja on myös vaalien jälkeen. Samaa mieltä ovat olleet useat asiantuntijat. Näin yllätys yllätys lukee myös Rinteen hallitusohjelmassa. Onkin hyvä, että SDP ja vasemmistovihreä hallitus pyörsivät oppositiopolitiikan esityksensä, joka jätti kylmästi syrjään vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. 

 

Huolestuttavaa on se, että ministeri Kiuru linjasi heti ministeriksi valintansa jälkeen myös seuraavaa: ”Tältä osin en osaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka nopeasti vanhuspalvelulaki on mahdollista uudistaa, koska muitakin tarpeita kuin tämä itse vähimmäismitoitus on”. 

 

Kaiken päälle Kiuru on jo ehtinyt puhua pitkän tähtäimen tiekartasta hoitajamitoituksen säätämiseksi, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Ei ainakaan sitä, että vakavaan vanhustenhuollon tilanteeseen tartuttaisiin välittömästi, kuten vaalipuheista luvattiin. Kiuru kuulostaa jo siltä, että tuoretta hallitusohjelmaakin jo vesitetään. Ei liene liioittelua sanoa, että ministeri Kiurun poukkoilevat puheet ovat vaarassa rapauttaa vastuuministerin ja koko hallituksen uskottavuutta jo alkumetreillä. 



Vakava huolenaihe on myös se, että omaishoitajista ei ole lähes 200 sivuisessa hallitusohjelmassa kuin virke ”kehitetään omaishoitoa”. Omaishoitajat tekevät arvokasta, mutta usein hyvin vaativaa työtä. Heidän työnsä tukemiseksi on paljon työtä tehtävänä. Omaishoitajien ja heidän hoitamiensa ihmisten asema olisi ansainnut sijansa hallitusohjelmassa. 

 

Kokoomus jatkaa työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille oikea-aikaisesti. Ja vahdimme, että hallitus noudattaa hallitusohjelmaa, ja toteuttaa siinä lupaamansa asiat. 

 

Vastuuta on kannettava kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen.

 

Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

 

]]>
8 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277332-ministeri-kiurun-poukkoilevat-puheet-hoitajamitoituksesta-syovat-uskottavuutta#comments Hallitusohjelma 2019 Hoitajamitoitus Omaishoitajat vanhuspalvelut Fri, 14 Jun 2019 13:21:55 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277332-ministeri-kiurun-poukkoilevat-puheet-hoitajamitoituksesta-syovat-uskottavuutta
Mahtuuko kaupunkipolitiikka punavihreään hallitusohjelmaan? http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275789-mahtuuko-kaupunkipolitiikka-punavihreaan-hallitusohjelmaan <p>Hallituksen muodostaja Antti Rinteen valinta tarkastella hallitusohjelman painopisteitä Ilmiöpohjaisesti on hyvä idea. Aikamme suuret kysymykset ratkaistaan ministeriöiden hallinnonalojen rajapinnoilla. On ihmetyksen aihe, että kaupungistumiselle ei ole varattu omaa neuvottelupöytää. SDP oli kiitettävän ponteva kaupunkipolitiikan puolestapuhuja oppositiossa. Nyt on lupausten lunastamisen paikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Vetoan&nbsp;hallitusneuvottelijoihin, jotta&nbsp;kaupungistuminen saisi kaikkiin suomalaisin vahvasti vaikuttavana globaalina megailmiönä sijaa Säätytalossa. Nyt kaupunkipolitiikka on vaarassa jäädä sivuraiteille,&nbsp;vaikka sen pitäisi olla yksi painopiste.</p><p>&nbsp;</p><p>Pääministeri Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka tuotti hyviä tuloksia, mutta edellinen hallitus ei hyödyntänyt riittävästi kaupunkipolitiikkaa. Tulevan hallituksen on välttämätöntä sopia toimista kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.&nbsp;Kaupungistuminen on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.</p><p>&nbsp;</p><p>Talouden kasvu on vaarassa sakata osaavan työvoiman puutteeseen. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien&nbsp;kustannusten kasvua. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava.&nbsp;Tämä on olennaista korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös mittava talouskasvun pullonkaula. Hallitusneuvotteluissa näyttää olevan mittavasti lobbareita, kuulla on syytä myös kaupunkeja. Hallitusneuvotteluissa olisi oleellista sopia esimerkiksi MAL-sopimusten pidentämisestä. Sopimuksilla on tuettava entistä paremmin kasvun vastaanottamista ja sen vaatimia investointeja.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen muodostaja Antti Rinteen valinta tarkastella hallitusohjelman painopisteitä Ilmiöpohjaisesti on hyvä idea. Aikamme suuret kysymykset ratkaistaan ministeriöiden hallinnonalojen rajapinnoilla. On ihmetyksen aihe, että kaupungistumiselle ei ole varattu omaa neuvottelupöytää. SDP oli kiitettävän ponteva kaupunkipolitiikan puolestapuhuja oppositiossa. Nyt on lupausten lunastamisen paikka.

 

Vetoan hallitusneuvottelijoihin, jotta kaupungistuminen saisi kaikkiin suomalaisin vahvasti vaikuttavana globaalina megailmiönä sijaa Säätytalossa. Nyt kaupunkipolitiikka on vaarassa jäädä sivuraiteille, vaikka sen pitäisi olla yksi painopiste.

 

Pääministeri Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka tuotti hyviä tuloksia, mutta edellinen hallitus ei hyödyntänyt riittävästi kaupunkipolitiikkaa. Tulevan hallituksen on välttämätöntä sopia toimista kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

 

Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupungistuminen on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

 

Talouden kasvu on vaarassa sakata osaavan työvoiman puutteeseen. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

 

Valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. 

 

Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös mittava talouskasvun pullonkaula. Hallitusneuvotteluissa näyttää olevan mittavasti lobbareita, kuulla on syytä myös kaupunkeja. Hallitusneuvotteluissa olisi oleellista sopia esimerkiksi MAL-sopimusten pidentämisestä. Sopimuksilla on tuettava entistä paremmin kasvun vastaanottamista ja sen vaatimia investointeja.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

]]>
4 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275789-mahtuuko-kaupunkipolitiikka-punavihreaan-hallitusohjelmaan#comments Hallitusohjelma 2019 Kaupunkipolitiikka Työllisyys Fri, 10 May 2019 12:08:07 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275789-mahtuuko-kaupunkipolitiikka-punavihreaan-hallitusohjelmaan
Mikähän on vihervasemmiston yhteinen talouskuva? http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275731-mikahan-on-vihervasemmiston-yhteinen-talouskuva <p>Vihervasenta pukkaa. Kokoomus oli valmis vastuuseen mutta vastuullisilla nuoteilla. Huoli tulevasta on suuri. Tolkkua velkaantumiseen ja verotukseen voi vain toivoa. Uusien työpaikkojen synnyn tukeminen ja yrittäjyyden vahvistaminen on kestävin tapa turvata rahoitus jokaiselle suomalaiselle tärkeille palveluille.&nbsp;Siksi kokoomus ei linjastaan tinkinyt.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Täysin epäselväksi on jäänyt SDP:n talouslinja ja se millä keinoin työllisyysastetta nostetaan. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksia ei saa ahneuksissa vaarantaa, vaikka halu siihen näyttää SDP:llä ja koko vihervasemmistolla olevan aivan valtava.</p><p>&nbsp;</p><p>Sydän on rauhallisin mielin siitä, että eduskuntaryhmänä suoraselkäisinä pidimme tavoitteitamme kiinni suomalaisten parhaaksi. Emme päässeet tunnusteluja pidemmälle. On tärkeä alleviivata, että Kokoomuksella oli esittää vastuullisia tapoja investoida osaamiseen, sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Niukin naukin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa sinnitellyt SDP halusi ehdottomasti tukijalakseen historiallisen rökäletappion kärsineen keskustan. Myös SDP:n tulos lässähti lähtötasosta vaalipäivään mennessä rikkoutuneen ilmapallon lailla. Tilannetta voisi melkein kuvailla niin, että siipirikko hamusi tuekseen toisen siipirikon.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaisten kannalta on tärkeää, että maahan saadaan ripeästi toimintakykyinen hallitus, jolla on vastuullisesti maatamme eteenpäin vievä ohjelma. Nyt on annettava neuvottelurauha Säätytalon toimijoille. Toivon kuitenkin, että neuvottelut ovat avoimet ja hallituksen muodostaja Antti Rinne avoimesti tiedottaa neuvottelujen etenemisestä. Ensimmäiseksi on hyvä kuulla vihervasemmiston yhteinen kuva taloudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihervasenta pukkaa. Kokoomus oli valmis vastuuseen mutta vastuullisilla nuoteilla. Huoli tulevasta on suuri. Tolkkua velkaantumiseen ja verotukseen voi vain toivoa. Uusien työpaikkojen synnyn tukeminen ja yrittäjyyden vahvistaminen on kestävin tapa turvata rahoitus jokaiselle suomalaiselle tärkeille palveluille. Siksi kokoomus ei linjastaan tinkinyt. 

 

Täysin epäselväksi on jäänyt SDP:n talouslinja ja se millä keinoin työllisyysastetta nostetaan. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksia ei saa ahneuksissa vaarantaa, vaikka halu siihen näyttää SDP:llä ja koko vihervasemmistolla olevan aivan valtava.

 

Sydän on rauhallisin mielin siitä, että eduskuntaryhmänä suoraselkäisinä pidimme tavoitteitamme kiinni suomalaisten parhaaksi. Emme päässeet tunnusteluja pidemmälle. On tärkeä alleviivata, että Kokoomuksella oli esittää vastuullisia tapoja investoida osaamiseen, sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen.

 

Niukin naukin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa sinnitellyt SDP halusi ehdottomasti tukijalakseen historiallisen rökäletappion kärsineen keskustan. Myös SDP:n tulos lässähti lähtötasosta vaalipäivään mennessä rikkoutuneen ilmapallon lailla. Tilannetta voisi melkein kuvailla niin, että siipirikko hamusi tuekseen toisen siipirikon.

 

Suomalaisten kannalta on tärkeää, että maahan saadaan ripeästi toimintakykyinen hallitus, jolla on vastuullisesti maatamme eteenpäin vievä ohjelma. Nyt on annettava neuvottelurauha Säätytalon toimijoille. Toivon kuitenkin, että neuvottelut ovat avoimet ja hallituksen muodostaja Antti Rinne avoimesti tiedottaa neuvottelujen etenemisestä. Ensimmäiseksi on hyvä kuulla vihervasemmiston yhteinen kuva taloudesta.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

]]>
4 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275731-mikahan-on-vihervasemmiston-yhteinen-talouskuva#comments Hallitusohjelma 2019 Kansallinen Kokoomus Valtion talous Thu, 09 May 2019 09:51:29 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275731-mikahan-on-vihervasemmiston-yhteinen-talouskuva
Helsingin diabeteksen hoitotarvikeohjeet ristiriidassa lain kanssa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273970-helsingin-diabeteksen-hoitotarvikeohjeet-ristiriidassa-lain-kanssa <p>Oikeusasiamiehen toimisto on juuri antanut&nbsp;vastauksen (EOAK/268/2018)&nbsp;yksityishenkilön kanteluun Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava.&nbsp;</p><p><br />Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa&nbsp;potilaslain 3 &sect;:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 &sect;:n kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle.&nbsp;</p><p><br />Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa.</p><p><br /><br />Päätös on saatettu Oikeusasiamiehen toimiston taholta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.</p><p><br /><br />Kannustan Helsingin sosiaali- ja terveystoimialaa arvioimaan samalla kokonaisuudessaan diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii <a href="https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/selvitys_sensorien_ja_insuliinipumppujen_saatavuudessa_suuria_alueellisia_eroja.20950.news"><u>Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen</u></a> perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.</p><p><br /><br />Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön.&nbsp;<br /><br />Sari Sarkomaa<br /><br />Helsinkiläisten kansanedustaja (kok)</p><p>Eduskunnan&nbsp;diabetesverkoston puheenjohtaja</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeusasiamiehen toimisto on juuri antanut vastauksen (EOAK/268/2018) yksityishenkilön kanteluun Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava. 


Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa potilaslain 3 §:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 §:n kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. 


Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa.



Päätös on saatettu Oikeusasiamiehen toimiston taholta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.



Kannustan Helsingin sosiaali- ja terveystoimialaa arvioimaan samalla kokonaisuudessaan diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.



Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön. 

Sari Sarkomaa

Helsinkiläisten kansanedustaja (kok)

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja


 

]]>
0 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273970-helsingin-diabeteksen-hoitotarvikeohjeet-ristiriidassa-lain-kanssa#comments Diabetes Eduskunnan oikeusasiamies Helsinki Hoitotarvike Terveysteknologia Wed, 10 Apr 2019 09:08:43 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273970-helsingin-diabeteksen-hoitotarvikeohjeet-ristiriidassa-lain-kanssa
Helsinkiläisten diabeteksen hoitotarvikkeiden saatavuus varmistettava http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273878-helsinkilaisten-diabeteksen-hoitotarvikkeiden-saatavuus-varmistettava <p>On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.</p><p>&nbsp;</p><p>Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Eri eduskuntapuolueissa edustajista muodostunut ryhmämme tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitettyjen glukoosisensoreiden saatavuuden parantaminen on tavoitteemme.</p><p>&nbsp;</p><p>Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Nykyteknologian laajemmalla hyödyntämisellä on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä monin keltaisesti takaisin lisäsairauksien vähentyessä ja ihmisten hyvinvoinnin kasvaessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Terveydenhuollossamme on aivan erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi.&nbsp;Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.</p><p>&nbsp;</p><p>Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. Olen iloinen siitä, että THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnit, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.</p><p>&nbsp;</p><p>Diabetesrekisteri tuo valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia. Kun nostetaan julkiseksi se, miten diabetesta hoidetaan, on se joka maassa laittanut vauhtia epäkohtien korjaamiseen ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan. Helsingissä on viisasta tehdä toimia, että mukava liikuntamahdollisuus on jokaisen ulottuvilla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten diabeteksen hoidon kehittämistarpeista. Olen tavattavissa Kolmen sepän patsaalla perjantaina 12.4 kello 16.30-17.30. Tervetuloa tapaamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><p>Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.

 

Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Eri eduskuntapuolueissa edustajista muodostunut ryhmämme tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitettyjen glukoosisensoreiden saatavuuden parantaminen on tavoitteemme.

 

Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Nykyteknologian laajemmalla hyödyntämisellä on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä monin keltaisesti takaisin lisäsairauksien vähentyessä ja ihmisten hyvinvoinnin kasvaessa.

 

Terveydenhuollossamme on aivan erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.

 

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

 

Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. Olen iloinen siitä, että THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnit, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

 

Diabetesrekisteri tuo valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia. Kun nostetaan julkiseksi se, miten diabetesta hoidetaan, on se joka maassa laittanut vauhtia epäkohtien korjaamiseen ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 

 

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan. Helsingissä on viisasta tehdä toimia, että mukava liikuntamahdollisuus on jokaisen ulottuvilla. 

 

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten diabeteksen hoidon kehittämistarpeista. Olen tavattavissa Kolmen sepän patsaalla perjantaina 12.4 kello 16.30-17.30. Tervetuloa tapaamaan.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

]]>
2 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273878-helsinkilaisten-diabeteksen-hoitotarvikkeiden-saatavuus-varmistettava#comments Diabetes Helsinki Perusterveydenhuolto Tue, 09 Apr 2019 12:31:46 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273878-helsinkilaisten-diabeteksen-hoitotarvikkeiden-saatavuus-varmistettava
Kotitalousvähennys tarvitaan osakkaille myös taloyhtiön teettämistä remonteista http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273752-kotitalousvahennys-tarvitaan-osakkaille-myos-taloyhtion-teettamista-remonteista <p>Olen toistuvasti esittänyt&nbsp;kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiinsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja reilu tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini asiasta&nbsp;on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä, verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistön omistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen kotitalousvähennyksen kautta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tulevan eduskuntakauden tärkeä tehtävä on hillitä asumismenojen jatkuvaa nousua. Kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Kiinteistöveron nostoon ei helsinkiläisillä ole enää varaa. Helsingissä asumista ja elämistä ei saa tehdä yhtään kalliimmaksi. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan.</p><p><a href="https://www.facebook.com/122600251127701/posts/2081464491907924/"><u>https://www.facebook.com/122600251127701/posts/2081464491907924/</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen toistuvasti esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiinsa.

 

Palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja reilu tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. 

 

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

 

Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini asiasta on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon.

 

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä, verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

 

Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistön omistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen kotitalousvähennyksen kautta. 

 

Tulevan eduskuntakauden tärkeä tehtävä on hillitä asumismenojen jatkuvaa nousua. Kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Kiinteistöveron nostoon ei helsinkiläisillä ole enää varaa. Helsingissä asumista ja elämistä ei saa tehdä yhtään kalliimmaksi. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan.

https://www.facebook.com/122600251127701/posts/2081464491907924/

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

 

 

 

]]>
0 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273752-kotitalousvahennys-tarvitaan-osakkaille-myos-taloyhtion-teettamista-remonteista#comments Asuminen Helsingissä Asumisen hinta Asuntojen hinnat Kotitalousvähennys Mon, 08 Apr 2019 07:51:42 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273752-kotitalousvahennys-tarvitaan-osakkaille-myos-taloyhtion-teettamista-remonteista
Ihmisen on oltava Itämeren puolella http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273419-ihmisen-on-oltava-itameren-puolella <p>Merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Mieleen on jäänyt etenkin yksi kesälomapurjehduksen hetki. Haiseva sinilevä oli valloittanut Nynäshamnin rannat. &rdquo;Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet meren&rdquo;, kommentoi lapseni. Ei ollut helppo selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.</p><p>&nbsp;</p><p>WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan&nbsp;suojeluohjelman Baltic Sea Action Planin sitoumuksista. Myös Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin jälkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi. Tosiasia on, ettemme nykytoimin saavuta tavoitettamme Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta. Kaikkien Itämeren valtioiden on kannettava vastuunsa ja myös Suomen.</p><p>&nbsp;</p><p>Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sen sisäinen kuormitus. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Itämeren suojelu sai vauhtia, kun eduskunnassa päätimme joulukuussa 2018 kolmivuotisesta 45 miljoonan euron Itämeren pelastamisohjelmasta. Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsen työvoitosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Itämeren merkittävin kuormituslähde on maatalous. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. <a href="https://www.sarisarkomaa.fi/?p=6903"><u>Itämeren pelastamisohjelman turvin kipsin käyttöön saadaan nyt vauhtiin.</u></a> Kiireellisimmin kipsi on saatava Saaristomeren fosoripitoisille pelloille purkamaan&nbsp;lantapommia. <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/13082018/art-2000005788865.html"><u>Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista maamme peltoalaa, on suojelutoimet kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Itämerelle osoitettu ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Suomen fosforiravinteiden tarve saataisiin jo tänä päivänä lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä noin 20 000 tonnilla fosforiravinnetta. Tästä huolimatta Suomessa käytettiin vuonna 2016 perinteisiä epäorgaanisia fosforilannoitteita 11 000 tonnia. &nbsp;Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille sen sijaan, että osa niistä päätyy lannan paikallisen liiallisen peltolevityksen kautta vesistöihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena onkin luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.</p><p>&nbsp;</p><p>Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa. Kaupunkien jätevesien ylijuoksutuksia ei voi enää sallia. Puhdistuslaitosten on toimittava tehokkaasti ja toimintavarmasti. Monin paikoin jätevesien käsittelyn laatua on myös parannettava, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti talteen niin varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistäkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Vesistöjämme heikentää edelleen myös vastuuton myrkkyjen käsittely. Jätevesien kemikaali- ja lääkejäämiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyä tulee seurata ja erilaisia jätevesienpuhdistusmenetelmiä on vertailtava riippumattomasti.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pelastusohjelmalla saimme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsi taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta. Haluan sinilevättömän, roskattoman ja puhtaan Itämeren. Vastuumme on jättää maapallo&nbsp;lapsillemme sellaisessa kunnossa, että he voivat olla siitä ylpeitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Mieleen on jäänyt etenkin yksi kesälomapurjehduksen hetki. Haiseva sinilevä oli valloittanut Nynäshamnin rannat. ”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet meren”, kommentoi lapseni. Ei ollut helppo selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

 

WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman Baltic Sea Action Planin sitoumuksista. Myös Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin jälkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi. Tosiasia on, ettemme nykytoimin saavuta tavoitettamme Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta. Kaikkien Itämeren valtioiden on kannettava vastuunsa ja myös Suomen.

 

Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sen sisäinen kuormitus. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä. 

 

Itämeren suojelu sai vauhtia, kun eduskunnassa päätimme joulukuussa 2018 kolmivuotisesta 45 miljoonan euron Itämeren pelastamisohjelmasta. Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsen työvoitosta.

 

Itämeren merkittävin kuormituslähde on maatalous. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Itämeren pelastamisohjelman turvin kipsin käyttöön saadaan nyt vauhtiin. Kiireellisimmin kipsi on saatava Saaristomeren fosoripitoisille pelloille purkamaan lantapommia. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

 

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista maamme peltoalaa, on suojelutoimet kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.

 

Itämerelle osoitettu ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Suomen fosforiravinteiden tarve saataisiin jo tänä päivänä lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä noin 20 000 tonnilla fosforiravinnetta. Tästä huolimatta Suomessa käytettiin vuonna 2016 perinteisiä epäorgaanisia fosforilannoitteita 11 000 tonnia.  Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille sen sijaan, että osa niistä päätyy lannan paikallisen liiallisen peltolevityksen kautta vesistöihin.

 

Eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena onkin luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.

 

Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa. Kaupunkien jätevesien ylijuoksutuksia ei voi enää sallia. Puhdistuslaitosten on toimittava tehokkaasti ja toimintavarmasti. Monin paikoin jätevesien käsittelyn laatua on myös parannettava, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti talteen niin varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistäkin.

 

Vesistöjämme heikentää edelleen myös vastuuton myrkkyjen käsittely. Jätevesien kemikaali- ja lääkejäämiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyä tulee seurata ja erilaisia jätevesienpuhdistusmenetelmiä on vertailtava riippumattomasti. 

 

Pelastusohjelmalla saimme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsi taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta. Haluan sinilevättömän, roskattoman ja puhtaan Itämeren. Vastuumme on jättää maapallo lapsillemme sellaisessa kunnossa, että he voivat olla siitä ylpeitä.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

 

]]>
0 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273419-ihmisen-on-oltava-itameren-puolella#comments Itämeri Vesistönsuojelu Thu, 04 Apr 2019 10:17:36 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273419-ihmisen-on-oltava-itameren-puolella
Keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verokurittaminen lopetettava http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273211-keskituloisten-palkansaajien-ja-elakelaisten-verokurittaminen-lopetettava <p>Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää.&nbsp;Tulevan eduskuntakauden painopiste on oltava keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa.&nbsp;Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava. Tämä on erityisen tärkeää lähes sietämättömän korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsingissä. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava mahdollisuus asua kotikaupungissaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Pienten palkkojen verotus on Suomessa jo hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen hellimä veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, olisi työhön ja yrittämiseen perustuvalle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle myrkkyä. Suomen on visusti varottava hallitusta, joka murentaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia. Olen tavattavissa Kolmen sepän patsaalla maanantaina 8.4 kello 16-17 ja perjantaina 12.4 kello 16.30-17.30. Tervetuloa tapaamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää. Tulevan eduskuntakauden painopiste on oltava keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava. Tämä on erityisen tärkeää lähes sietämättömän korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsingissä. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava mahdollisuus asua kotikaupungissaan.

 

Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa.

 

Pienten palkkojen verotus on Suomessa jo hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.

 

Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi.

 

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen hellimä veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, olisi työhön ja yrittämiseen perustuvalle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle myrkkyä. Suomen on visusti varottava hallitusta, joka murentaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä.

 

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia. Olen tavattavissa Kolmen sepän patsaalla maanantaina 8.4 kello 16-17 ja perjantaina 12.4 kello 16.30-17.30. Tervetuloa tapaamaan.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

 

 

 

 

]]>
3 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273211-keskituloisten-palkansaajien-ja-elakelaisten-verokurittaminen-lopetettava#comments Eläkeläisten verotus Palkansaajien ostovoima Työllisyys Yrittäjyys Tue, 02 Apr 2019 09:03:24 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273211-keskituloisten-palkansaajien-ja-elakelaisten-verokurittaminen-lopetettava
Peruskoulun reistaileva oppimisen tuki remontoitava  http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272622-peruskoulun-reistaileva-oppimisen-tuki-remontoitava <p>Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän&nbsp;arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda&nbsp;toimenpiteisiin.&nbsp;Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.</p><p>&nbsp;</p><p>Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön.&nbsp;Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä&nbsp;kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. On valitettava tosiasia, että selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi&nbsp;lainsäädännön edellyttämällä tavalla.&nbsp;Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita. Siksi lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta&nbsp;tukeen. On välttämätöntä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kyse on paitsi&nbsp;tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille.</p><p>&nbsp;</p><p>Koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä&nbsp;keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>OAJ:n opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa.&nbsp;Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Edellytän, että uudistuksessa on otettava käyttöön&nbsp;uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville.&nbsp;Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia&nbsp;tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.sarisarkomaa.fi/?p=7054"><u>Toistan vaateeni vahvemmasta kaupunkipolitiikasta.</u></a> Jo viidesosa Suomen lapsista on&nbsp;pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa&nbsp;on kasvatettava,&nbsp;kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa.

 

Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa. 

 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. On valitettava tosiasia, että selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita. Siksi lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen. On välttämätöntä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon. 

 

Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille.

 

Koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.  

 

OAJ:n opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa. Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Edellytän, että uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.

  

Toistan vaateeni vahvemmasta kaupunkipolitiikasta. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan.  

 

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

 

]]>
2 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272622-peruskoulun-reistaileva-oppimisen-tuki-remontoitava#comments Koulutuksellinen tasa-arvo Koulutus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Peruskoulu Tue, 26 Mar 2019 14:18:38 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272622-peruskoulun-reistaileva-oppimisen-tuki-remontoitava
Nollatoleranssi naisten syrjinnälle työmarkkinoilla http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272029-nollatoleranssi-naisten-syrjinnalle-tyomarkkinoilla <p>Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilta. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva &rdquo;äitiriski&rdquo; näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen sekä työmarkkinoilla naisten osaamisen täysimääräisesti käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa naisten palkkakehitys laahaa edelleen miesten perässä. Samasta työstä ei makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille.&nbsp;Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. <a href="https://blogit.iltalehti.fi/sari-sarkomaa/2013/08/26/kertakorvauksella-aitiriski-pienemmaksi/"><u>Toistan vaateeni vanhempainvakuutuksesta.</u></a> Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla.&nbsp;Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että&nbsp;naisten työnantajat kantavat&nbsp;yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä. Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille&nbsp;äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilta. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva ”äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen sekä työmarkkinoilla naisten osaamisen täysimääräisesti käyttöön.

 

Suomessa naisten palkkakehitys laahaa edelleen miesten perässä. Samasta työstä ei makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille. Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. Toistan vaateeni vanhempainvakuutuksesta. Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että naisten työnantajat kantavat yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä. Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. 

 

Nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. 

 

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. 

 

Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

 

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.

 

Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.

 

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

]]>
3 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272029-nollatoleranssi-naisten-syrjinnalle-tyomarkkinoilla#comments Minna Canthin päivä Perhevapaauudistus Työelämän tasa-arvo Vanhempainvakuutus Tue, 19 Mar 2019 13:49:08 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272029-nollatoleranssi-naisten-syrjinnalle-tyomarkkinoilla