Lukutalkoot koko Suomeen!
Suomalaisten lasten ja nuorten kiinnostus lukemiseen on hälyttävästi laskenut. Niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Selvitysten mukaan pojista lähes puolet ei lue läksyjen lisäksi tekstiä sen enempää verkosta kuin paperiltakaan. Lukutaidon rapautuminen näkyy myös viimeisimmän Pisa-tutkimuksen tuloksissa.
Vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Suomessa tarvitaankin lukutalkoot heikkenevän lukutaidon taltuttamiseksi. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset, hankkeet tai kampanjat. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on aivan avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.
Selvää on, että heikentynyt lukutaito ja kiinnostus lukemiseen on otettava vakavasti päiväkotiemme ja koulujemme kehittämisessä. Me pohdimme asiaa Opetushallituksen johtokunnan tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Kuulemme myös tuoreen Pohjoismaisen ministerineuvoston raportin ehdotuksia. Raportin ehdotukset lisätä kouluihimme lukuharjoituksia ovat varteenotettavia. Myös lukemiseen innostavia keinoja, kuten koulujen kirjailijavierailuja ja yhteistyötä kirjastojen kanssa on syytä lisätä.
Lukeminen on tärkeää myös lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lukeminen on erinomainen tapa olla läsnä ja lähellä lasta. TV:n ja tietokonepelien vaihtaminen joinakin iltoina lukemiseen on monin tavoin lapsen etu.
On mukava tapa varata päivittäin hetki aikaa lapselle lukemiseen. Iltasatu on monelle aikuiselle ja myös minulle päivän parhaita hetkiä. Kotona ollessani rauhoitan lasten nukkumaanmenoajan puheluilta ja tietokoneelta sekä kaikelta työnteolta. Ministeriaikana kehitimme valtiosihteerini kanssa kalentereihimme termin ”iltasaturauha”, joka tarkoitti sitä, että silloin ei soiteta työpuheluja vaan luetaan lapsille. Iltasaturauha on tärkeä isommillekin lapsille ja siitä ei tingitä. Silloin äidillä tai isällä on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.
Lasten ja kaikkien suomalaisten lukemiselle olisi upea asia, että saisimme kirjallisuutta arvostavan presidenttiparin. Jenni Haukio on runoilija ja Sauli Niinistö omaa yhtälailla ahkeran lukuharrastuksen ja loistavan kirjallisen ilmaisun. He olisivat kannustava esimerkki koko Suomelle.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Löytyihän se aasinsilta sieltä lopulta.
Väitätkö, että Haavisto ei lue kirjoja, vai mikä tuon kommentin tarkoitus oli?
Suomalaiset lapset lukevat edelleen.
Syynä on tv-ohjelmien tekstitys.
Muistan lukeneeni jostain, että tekstityksiä luetaan vuoden aikana monen kirjan verran.
Vaikka kouluissa harjoiteltaisiin vaikka minkälaisia lukuharjoituksia, ei lukemisen harrastus juuri nouse. Kodeissa vanhempien esimerkki on ensiarvoisen tärkeää. Kun isä tai äiti harrastaa kirjallisuutta, lapsiltakin löytyy lukemisen intoa.
Kodeissa lapsille on pienestä pitäen luettava satuja ja tarinoita. On tarjottava lapsen ikätasolle sopivaa kirjallisuutta. Kauppareissun yhteydessä kannattaa joskus piipahtaa kirjastossakin.
Koulun kirjallisuuden tarjontaa voisi lisätä tekemällä äidinkielestä kaksi oppiainetta.
1. Äidinkieli
- oikeinkirjoitus
- kielioppi
- muut tekniset äidinkielen osa-alueet
2. Kirjallisuus
- kirjallisuus
- luova kirjoittaminen
- draama
Arviointi jakautuisi kahtia, samalla kirjallisuuden ja luovan toiminnan osuus korostuisi. Nyt äidinkieli on yhtä sillisalaattia, arvioinnista tulee helposti yhtä mössöä.
ks. blogikirjoitukseni aiheesta:
http://www.properuskoulu.net/2009/10/kirjallisuuden-osuudesta-aidinkiele...

Kommentoi 4 kommenttia