Hautaako ministeri Kiuru terapiatakuun maakuntamallin alle?
Kansalaisaloite terapiatakuusta osuu suoraan sote-palveluiden kipeämpää kohtaan. Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresurssoitu kansansairaus. Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Eduskuntaryhmämme teki jo keväällä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille.
Ministeri Kiuru on julkisuudessa kertonut terapiatakuun olleen esillä hallitusneuvotteluissa, vaikkakaan mitään kirjausta ei asiasta tehty. Hallituksen on syytä päättää terapiatakuun toteuttamisesta syksyn budjettiriihessä. Samoin on tehtävä päätökset hoitatakuun uudistamisesta niin, että varmistetaan yhdenvertainen hoitoon pääsy myös muihin peruspalveluihin, kuten kokoomus on esittänyt.
On huolestuttavaa, että ministeri Krista Kiuru on kertonut, että mielenterveyspalvelujen hoitotakuuta suunniteltaneen vasta osana tulevaisuuden sote-mallia, jonka valmistelu on alussa. On täysin käsittämätöntä, että neliraajajarrutuksessa maakuntamallia vastustanut Krista Kiuru on nyt vastuuministerinä sitä innolla toteuttamassa. Näyttää siltä, että terapiatakuu ja muiden peruspalveluiden vahvistaminen on hautautumassa maakuntien alle. Viime vaalikaudesta pitäisi ottaa opiksi ja keskittyä ihmisten hoitoon pääsyn varmistamiseen, ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämiseen.
On erinomaista, että terapiatakuu-kansalaisaloite on nyt kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan on toimittava, jos hallitus on asiassa haluton toimimaan.
Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Mielenterveys kuuluu kaikille.
Olin mukana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Nostin esille neljä tärkeää perustelua:
1) Mielenterveyshäiriöistä ja niihin lukeutuvista päihdeongelmista puhuttaessa puhumme suurimmasta kansanterveysongelmastamme. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, ja osuus on kasvamassa. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä.
2) Mielenterveysongelmat on suomen kansantaudeista kallein. Jyväskylän yliopiston viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa on laskettu, että mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Tässä siis eurot. Inhimillisiä kustannuksia on mahdoton laskea mutta ne ovat valtavat.
3) Mielenterveysongelmien merkitys on kasvanut – mutta hoitoon panostus on suhteellisesti vähentynyt. Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %.
4) Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Eroja on alueellisesti, väestöryhmittäin ja diagnoosiryhmittäin. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ja sieltä edelleen erikoissairaanhoitoon ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä.
Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän, että kun asiat pitkittyy ne myös mutkistuu. Oikea-aikainen hoito on vaikuttavinta ja edullisinta inhimillisesti ihmiselle mutta myös veronmaksajille.
Mielenterveysasiat ja niiden hoidon kehittäminen ovat olleet kansanedustajan työssäni keskeisiä. Olen jäsen eduskunnan mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, jossa laadimme tavoitteita kuluvalle eduskuntakaudelle. Tavoitteeksi numero yksi nostimme ”Taataan kaikille nopeampi pääsy mielenterveysapuun”.
Toimin kuntoutuksen uudistamiskomiteassa jäsenenä ja siellä esitin kuntoutustakuuta, johon terapiatakuu sisältyisi. Emme saaneet yksimielistä päätöstä mutta hyvää pohjustavaa keskustelua kävimme. Se on hyvä perusta terapiatakuulle.
Avain asemassa on toimiva perusterveydenhuolto matalan kynnyksen ja soveltuvan varhaisen avun tarjoajana. Mielenterveys ja päihdepalvelut tulee tuoda vahvasti perusterveydenhuoltoon. Järjestöt on oltava mukana vertaistuen ja muun tärkeän tuen takaajana kuntoutujille ja heidän läheisilleen. Myös sairastuneiden vanhempien lapset on nähtävä ja heitä on autettava.
Minä näen yhtenä mielenterveyspotilaiden ongelmana, koskee etenkin masennuspotilaita, sen, että ei kyetä hakemaan sitä hoitoa. Ihminen ei jaksa tai muuten kykene varaamaan aikaa lääkärille, tai sitten kun on se lääkärinaika niin onkin sellaisessa kunnossa, että ei pysty lääkärille menemään (tai terapiaan) ja perästä kuuluu, eli lasku tulee käyttämättä jääneestä ajasta. Lasku voi jäädä maksamatta – miksi? Ja mihin se johtaa?
Tiedän itse kaksikin tapausta joissa melko nuori henkilö on käytännössä jumittunut kotiinsa. Omaiset auttavat mm. viemällä ruokaa – muuta eivät osaa tehdä.
Vanhuksella kun näkee asioiden olevan huonosti niin voi tehdä huoli-ilmoituksen:
https://www.satakunnankansa.fi/a/201071705
Pitäisi saada käyttöön myös huoli-ilmoitus, ja velvollisuus, kenestä tahansa, kun huomaa, että joku ei voi hyvin. Kun tietää, että joku ei voi hyvin. Ja yhteiskunnan pitäisi ottaa ja kantaa vastuunsa.
Mielenterveyspotilas voi saada Kelan kustantamaa terapiaa. Kunhan vain jaksaa itse etsiä terapiapaikan. Ainakin osan potilaista kohdalla pitäisi toimia niin, että terapia järjestettäisiin ns. aasta ööhön, matkoja myöten. Joidenkin kohdalla ainoa järkevä vaihtoehto saattaisi olla jopa se, että hoito toteutettaisiin kotikäynteinä, ainakin aluksi, kunnes potilas olisi kuntoutunut siinä määrin, että pystyisi lähtemään kodista hoitoon kuten sovittu.
Paljon on kehitettävää mielenterveyspotilaiden hoitamisessa. Yksin se ei auta, että hoitoa saa riittävän nopeasti – jos sitä ei kuitenkaan jostain syystä saa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka, ja miten päätetään, kenelle yksityiselle terapeutille ohjataan, ellei henkilö itse siihen pysty?
Kaikki eivät myöskään halua maksaa omavastuuosuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys. Jätetään siis tuollaiset kykenemättömät ilman hoitoa – kyllä ”aika hoitaa”?
Ilmoita asiaton viesti
Ette saanut mitään asialle tehtyä ollessamme vallassa, mutta nyt vaatimuksia riittää? Vaikuttaa samalla myös kilven kiilloitukselta hoitotakuufarssinne jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Sarkomaa sanoo: Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä.
Entä jos asia on toisinpäin. Ns. syrjäytyminen heikentää mielen, elämänilon. Syrjäytymisen sijasta puhuisin elämän tylsistyttämisestä, epäitsellisyydestä. Anna Kontula kirjoitti juuri hyvin kuinka elämä on uritettu, urissa rimpuilua.
Näin nähtynä mielen ja mielekkyyden kato on sivilisaation, elämänmuodon, yhteiskunnan tilaa koskeva asia.
Terapiatakuu on suppeassa mielessä hyvä asia. Laajemmin nähtynä: ensin yhteiskunnan rakenteet luovat ongelmia, sitten pystytetään hirvittävä koneisto ongelmaa ratkomaan. Ns. Ympäristökysymys on tästä loistava esimerkki, liike-elämä näkee uudet suuret markkinat, kansantuote kasvaa, valtiontalous elpyy kun maailmaa ”ekologisoidaan”. Ihmisten terapionnissa on samankaltainen tilanne, asia viedään suoraan yksilötasolle ja jumiudutaan sinne.
Oma lapsuustaustani on elämäntavassa, jossa omaa maailmaa rakennettiin innolla ja itsellisesti. Ei koettu syrjäytymistä eikä kuultu mieliongelmista. Ehkäpä se olikin se maailman onnellisin kansa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo pitkään ihmetellyt Sarkomaan kaunaisuutta/pahansuopuutta tuoda joķa kolumnissaan Kiuru neliraajajarruttajana/mitään tekemättömänä ministerinä esille.
Sinällään asiasisällön kirjoitusosa oli hyvä. Jäin vain taas miettimään, mistä tempaistaan nyt ja heti asiantuntijat/lääkärit? Ei niitä 0,7 hoitotakuuseenkaan kouluttamatta saada.
Et sitten saanut ajatuksiasi edellisessä hallituksessa esille? Oppositiosta näkemysten toteuttamisvaatimus lienee vaikeampaa, eikä kollegoiden paheksunta ainakaan edistä asian ajamista.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän se olisi terapiatakuun hintalapun loppusumma ja mistä pätevät työntekijät ?
Mitä veroja Kokoomus on korottamassa tai valmis korottamaan hankkeen rahoittamiseksi ?
Varallisuusveroako ?
Ilmoita asiaton viesti
Takavuosina sairaanhoitopiirit ostivat palveluita, esim. minulta Lahdessa, koska kaupungissa ei silloin ollut ketään muuta ruotsia kunnolla puhuvaa psykiatria.
Valtioko sitten maksaa? Nyt ei niillä ole siihen varaa, koska esim. PHSOTEYn pitää kuulemma säästää 40 miljoonaa, ja YT-neuvottelut on aloitettu.
Kokoomuksesta taisi tulla populistinen puolue…
Ilmoita asiaton viesti
–Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.
Tämä ei ole mahdollista Suomessa mitenkään, ellei sitten asiaa vesitetä sillä, että kuukauden sisällä saa keskustella sairaanhoitajan kanssa puoli tuntia, mikä onnituu yleensä jo nytkin.
Mitä muuten tarkoittaa ”hoidollinen” psykoterapia?
Ilmoita asiaton viesti