Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Mereen ajettu lumi ei ole puhdasta

On mainiota, että Helsingin kaupunki on vuosien varrella parantanut käytäntöjään lumen käsittelyssä. Selkeä parannus on tehty myös Hernesaaren lumenkaatopaikan suhteen. Ennen Hernesaaren nokasta saattoi löytää jopa polkupyöriä.

 

Mereen likaisen ja jätteitä sekä roskia sisältävän lumen ajamista on kitketty mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut eikä mereen kaadettu lumi ole puhdasta. Helsingin kaupunkiympäristöviranomaiset ovat juuri todenneet, että lumen kaataminen mereen ei ympäristön kannalta ole edelleenkään ongelmatonta. 

 

Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauspaikan kohdalla oleva merenpohja ruopataan nykyisin vuosittain. Ruoppaamalla yritetään poistaa pohjaan kertynyt hiekoitushiekkaa ja roskat. Näin Helsingin kaupunkiympäristön toimiala twiittasi. Ongelmana on, että mereen päätyneet roskat kulkeutuvat merivirtauksen myötä laajalle alueelle. Muovi on monin tavoin luonnolle haitallista ja mikromuovi ei katoa merestä koskaan. 

 

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä on todennut, että lumen puhdistamiseen ei ole mahdollisuutta. Lumet kerätään suoraan kaivurilla kuormureihin ja kipataan niistä suoraan mereen.

 

Hetkenkin maassa ollut lumi sisältää mm. tupakantumppeja ja muuta jätettä sekä silmällä havaitsematonta mikromuovia sekä muita saasteita ja jäämiä. 

 

Pormestari Vapaavuori on MTV:n haastattelussa 13.2. todennut, ettei tilanne ole ongelmaton kuten myös Helsingin ympäristöviranomaiset ovat näin sanoneet julkisuudessa.

 

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä.

 

Kannustan kotikaupunkiani jatkamaan toimia Itämeren parhaaksi. Itämerta on suojeltava talvellakin. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Roskien heittämisestä luontoon pitäisi saada kovat sakot, tupakantumpista vaikkapa 500 euroa. Eiköhän ne roskat sitten päädy roskikseen. Helsingin keskusta on liian tiheästi rakennettu ottaen huomioon talviset olosuhteemme. Pitäisi olla peltoja/puistoja/metsää minne kipata lunta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ilmastonmuutos poistaa lumiset talvet, joten ei kannata kiirehtiä Helsingin keskustan kerrostalojen purkamisen kanssa.

Käyttäjän LeenaLauren kuva
Leena Lauren

Eikö lumettomia talvia ole odoteltu jo 90 luvulta lähtien? Mutta, Luonto se vaan osaa yllättää meidät ihmiset joka hetki.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Itämeren ympäristön tila on Merentutkimuslaitoksen mukaan vakava. Suurin ongelma on rehevöityminen eli veden ravinnemäärien kasvu. Tietysti on selvää, että lumenkaato mereen ei juurikaan vaikuta koko Itämeren tilanteeseen, mutta paikallisesti sillä on merkityksensä.

Rehevöitymisen estämisessä pitää olla kuitenkin periaate, että mereen ei kipata mitään sinne luonnostaan kuulumatonta. Sellaista monenlaista kuulumatonta on lumen seassa.

Vesi vaihtuu Itämeressä hitaasti, minkä takia haitalliset aineet voivat vaikuttaa pitkään sen ekosysteemissä. Helsingin rannoilla vesi vaihtuu erittäin huonosti !

Vietin lapsuuttani, 60 vuotta sitten, Suomenlinnassa ja kiersin ahkerasti Helsingin saaristoa. Meren tila on nykyisin entiseen aikaan verrattuna täysin surkea. Näkösyvyys hyvälläkin hetkellä jää muutamaan metriin,sinileväaikana ei puolta metriäkään, kun 60 vuotta sitten katseltiin veneestä pohjaa yli 10 metrin syyvyydessä. Monimuotoisesta merileväkasvustosta ja pikkukalalajeista ei ole enää jälkeäkään.

Itämeren rantavaltiot ovat yrittäneet tiivistää yhteistyötään Itämeren pelastamiseksi, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Ei ole auttanut !

Suomenlahden happitilanne on poikkeuksellisen huono. Suomen ympäristökeskuksen, Syken, merentutkimusaluksen Arandan tutkimusmatkalla 22.1.–1.2.2019 havaittiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia ja heikko happitilanne. Osa syvistä pohjista on täysin hapettomia, ja paikoin niissä on myös myrkyllistä rikkivetyä.

Minä kun olin ajatellut niin, että kuolemani jälkeen tuhkat voisi ripotella mereen Helsingin edustalle, mutta luulen että on parempi olla menemättä ikuisella taipalella paskaseen veteen !

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Suomen tärkein ja kiireellisin tehtävä liittyy meremme ja järviemme huonon tilan parantamiseen. Suomen luonnon monimuotoisuuden lisääminen kuuluu myös samaan kiireellisyysluokkaan. Energiajutut tulevat tärkeysjärjestyksessä vasta näiden toimien jälkeen. Ilmakehämme on globaali, joten tarvitsemme globaaleja ratkaisuja hiilidioksidin tupruttamisen vähentämiseksi. Kiirehtimällä saatamme myös tehdä virheratkaisuja, joita on vaikea korjata jälkeenpäin.

Eurooppalaiset voivat yhdessä lisätä hiilinieluja - hiiltä voi sitoa sekä maahan että metsään. Metsien istutusya Keski- ja Etelä-Eurooppaan? Sopiiko kestävä eikalyptuspuu Etelä-Eurooppaan? Luulisi eukalyptuksen sopivan ainakin Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään?

Kulutustottumukset - Ostakaamme eurooppalaisia tuotteita. Tuotteiden kuljetus lyhene. Hiilidioksidipäästöt vähenee myös koska meillä tuotetaan puhtaammin kuin esim. Intiassa ja Kiinassa - Poikkeuksena ehkäpä Saksa, joka käyttää paljon hiiltä koska ydinvoimalat ajettu alas.

Kestävämpiä tuotteita, jolloin ei tarvitse ostaa uusia vaatteita ja elektroniikka- ym. laitteita vuosittain jne...

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Valitettavasti minulle ei selvinnyt, mitä kansanedustaja Sarkomaa kirjoituksellaan tarkoittaa. Hyväksyykö hän ei puhtaan lumen kippauksen mereen vai eikö. Kahden viimeisen lauseen perusteella voisi ajatella, että Sarkomaa haluaa vain kaupunkinsa jatkavan toimia Itämeren parhaaksi ja Itämeren suojelua talvellakin. Ajasta Sarkomaa ei puhu mitään.

Käyttäjän LeenaLauren kuva
Leena Lauren

Olisiko se sitten taloudellista, ekologista ja ilman hiilijalanjälkiä ostaa noita lumensulattajahilavitkuttimia joka paikkaan? Se taitanee olla vaan yksi rusina siitä ilmastopullasta, mitä ihminen / vihreä haluaa joka tapauksessa tehdä. Muutoin jeesustellaan vaan lillukanvarsia vihreitten voimien kanssa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kun tiedossa on, että tämä oli jo vuosia sitten teoriassa ratkaistu, olisi syytä kaivaa se ratkaisu sieltä pöytälaatikosta ja tehdä jotain. Tämäkin hetkellinen lumikaaos oli täysin hallitsematon. Nyt olisi aikaa seuraavaan talveen toteuttaa konkreettiset suunnitelmat ja näyttää, että Helsingin ympäristötoimi kykenee vastaamaan haasteeseen, kun se saa siihen välineet ja resurssit. Asia edellyttänee merkittävää toimivaltaa muuttaa nopeasti pysäköintioikeuksia poikkeustilanteen edellyttämässä laajuudessa.

Vaikka asiantila ei olisikaan omiaan aiheuttamaan hengenvaaraa, se taatusti aiheuttaa ympäristötuhoja ja vahinkoja omaisuudelle autojen vahingoittumisen muodossa. Lopulta autoilijat oppivat vaatimaan myös korvauksia. Heitä tulisi siihen kannustaa, avustaa ja opastaa.
Lumen kippaaminen mereen tulee pääsääntöisesti kieltää ja sallia vaan hätätilassa, ei siis rutiinina.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Oon jo parikymmentä vuotta ihmetelly miksei helsingissä rakenneta teräksestä kerrostalojen kupeeseen autoparkkei .

Tai mitä välii kerrostalojen väliin tien päälle esim 5 metrin korkeuteen parkkipaikkaa . Taloyhtiö vois niitä myymäl rahoittaa kaikenlaista. Ituhipinkin olis kiva dallailla sateen suojas :)

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Kaippa tulevaisuudes joku tyyliin miniydinvoimala keksitään jolla sulatetaan noikin hetkes .

Toisaalta olis fiksua jos joku jättöalue noille josta sitten kesähelteil käänteisesti jäähdytys energiaa saataisiin . Niihinkin kerrostaloihin joitten pihasta noita talvel poistetaan .

Tai joku hiihtotunneli putki tai jäähalli tai kylmävarasto jonka päälle noi läjitettäs . Jolloin vielä syksyl olis jäähdyttämässä ja sulamassa .

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nythän siellä sulatetaan lunta polttoöljykäyttöisellä "helvetinkoneella" joka polttaa sitä fossiilista 400 litraa tunnissa. Eikös nyt itämeren suojelemiseksi pitäisi lopettaa ilmastonmuutoksen vastainen taistelu jotta lumitalvista päästään kokonaan eroon. Kannattaa myös kieltää hiihtäminen lumettomalla asfaltilla koska lunto kostaa sen lumikaaoksella.

Risto Salonen

Salmisaaressa taitaa olla maailman suurin maanalainen hiilivarasto. Kun Helsinki kohta vihertää, vapautuu hiilivarastokin lumelle. Kesällä saa ilmaiseksi kaukokylmää. Sulaneen lumen voitte myydä Saharaan.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Pormestari ja kaikkien alojen asiantuntija Vapaavuori nuhteli twiitissään kansanedustajaa ettei pidä lähteä vaalilaukalle eikä puhua perättömiä. Vapaavuori vakuuttaa, että Helsingin mereen kippaama lumi on p u h d a s t a .

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Vapaavuori vakuuttaa, että Helsingin mereen kippaama lumi on p u h d a s t a ".
Juuri satanut ja heti kerätty saattaa ollakin. Miksei olisi.
Jossain toisessa samaa aihetta koskevassa blogissa kerrottiin, että 4.000 kuormaa kipataan mereen ja 1.000 maihin. Huonompi tuuri, että juuri nuo 4.000 ovat niitä likaisimpia.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Arvo osuu asian ytimeen ;-)

Kunhan ei vain Sari Sarkomaalle kävisi samoin venäjän kansalle panssarilaiva Potemkinin lääkärin todetessa "liha on ehdottoman tuoretta" !

Asiantuntijan täytyy olla varma tai ainakin vahva?

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Tämmöinen asiaan syvemmin perehtymätön insinööri kuvittelisi, että lumen mereen kippaamista fiksumpaa olisi pumpata meren pohjasta +4 -asteista vettä lumikasaan ja johtaa sulanut lumi öljynerotuskaivojen läpi huleviemärissä mereen.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Semmosia insinöörit on -turhan ratkaisukeskeisiä. Suuri sulattaja on kumminkin alkanut hoitamaan ongelmaa. Se näyttää, mistä on kysymys, kun puhutaan valuma-alueesta. Jos ei haihtuisi, hukuttaisiin. Sulamisvesiä tulee ihan poskettomasti. Lumi häviää silmissä. Lumenkuljettajat ajaa rallia vimmalla, kun bisnes meinaa loppua, eli semmoisia öljynerottimia ei oikein voi kuvitella, että se vesimäärä voitaisiin johtaa läpi. Puroinsinöörit voi korjata.

Tarveisiä Laukaan kepulaiselle ympäristöhuolehtijalle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lievestuoreen_sellut...

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Nurmi, lämmin kiitos todella ajankohtaisesta ympäristöasiasta! Olisit samalla kaivanut käyttöösi 1960-luvulta yhtä surullisen tapauksen. Äänekosken sellutehtaitten jätevesipäästöt alapuolisiin vesistöihin.
Laukaan aluella järvet ja kosket olivat paksun keltaisen vaahdon peittämiä ja haju oli kuvottava eikä kaloja voinut syödä.
Tällä hetkellä järvet ja kosket vaikuttavat ainakin päällisin puolin puhtailta. Kalat ovat syötäviä ja veneilijät voivat nauttia Keitele-Päijänne kanavaa kulkiessaan puhtaasta luonnosta.
Sama tilanne on Lievestuoreenjärvessä, mihin K-S sellutehdas laski puhditamattomat jätevetensä vielä 1960-luvulla.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Koivusuo, Myrkkyoja ja Metsolahti, onko kaikki kunnossa? Turvetuotantoon on näköjään jatkossakin tarkoitus panostaa. Se on valuma-alueen vesistöille voittopuolisesti tuhoisaa. Mörkökorven jätteenkäsittelykeskus toiminee moitteetta (?)
Laukaassa on tuotettu energiaa käyttäen haketta, turvetta, raskasta polttoöljyä ja jopa kevytpolttoöljyä. Vanhakantaiset tuotantotavat eivät ole niitä ympäristöystävällisimpiä. Laukaalla ekokouluineen on paljon tehtävää ympäristöystävällisyyden saralla. On syytä ottaa se malka ensin omasta silmästä.

Ps. Toivon todella, että ne kalat on syötäviä ja niitä tutkitaan ainakin myytävien osalta. Turvetuottajalle tulisi aina asettaa velvoite tutkituttaa ne muutamat kalat, jotta myrkyllisyys pysyy asetetuissa rajoissa. Elohopealla on karmeita vaikutuksia.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Nurmi, löytäisitkö vielä vanhempia ympäristöömme liityviä epäkohteita. Eiköhän niitä löytyisi 1800-luvultakin, kun kaivelet arkistojasi.
Ole huoleti, kalat ovat syötäviä. Ei niitä muuten elämäntyönsä kalatalouden tutkijana tehnyt henkilö kalastaisi Keitele-Päijänne kanavan Saraavedestä.
Minulle on uusi tieto, kunnassamme toimii turvetuottajia. Jos sinulla on siitä parempaa tietoa, kerro ihmeessä.

Sinulta taisi karata mopo käsistä, kun Helsingin mereen kippaamasta jätelumesta kommenttisi kääntyikin Laukaan vuosikymmenien takaisiin ympäristöasioihin. Ethän vaan asu kehäkolmosen sisäpuolella ja ole pormestari Vapaavuoren fani?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Turvetuotantovaraukset on Laukaan kaavassa -siis tulevaisuuteen varautumisessa. Energiantuotanto selviää sieltä kunnallisten toimijoiden, energiantuottajien selonteoista, myös se turve. Jyväskylän seudulla on laajemminkin synkkä historia turpeen poltossa. Laukaalla asiat selviää vesistöjä ja kaloja mitaten. Se on teille tärkeää jatkossa.

Ja kyllä, asun "kehäkolmosen" sisäpuolella ja Vapaavuoren fani oli pakko
viimeksi olla, koska jos sitä mahdollisuutta ei olisi ollut, kuka olisi Helsingin pormestari? Vaikka en ole kokoomuslainen, olen reaalipotiitikko, mikä tarkoittaa, että kepua vastaan äänestän Stadin kunnallisvaaleissa aina. Olen syntyperäinen stadilainen. Se merkitsi joskus jotain.

Ps. Kalojen "syötävyys" on eri asia sen mukaan, myydäänkö niitä, vai syödäänkö itse. Kepun Talvivaaran Nuasjärven kaloja väärennetään muista vesistä pyydetyksi.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Nurmi, tulevaisuuden kaavoissa voi olla mitä tahansa. On kokonaan eri asia, milloin kaavoihin merkityt visiot toteutuvat. Näin se on varmaan siellä kehäkolmosen sisäpuolellakin.
Nurmi, sinä uskot näköjään sokeasti idolisi Vapaavuoren puhtaaseen lumeen, mutta et Saraaveden kalojen syötävyyteen. Saat elää uskossasi ihan vapaasti. Onneksi minun ei tarvitse elää uskossa koska tiedän totuuden Saraaveden kalojen syötävyydestä, joten voit unohtaa epäilysi. Kaloja ei myydä vaan ne syödään itse.
Jälkikirjoituksesi viimeinen lause oli todella ala-arvoinen, mutta mitä muuta syntyperäiseltä stadilaiselta voi odottaakaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut