Mereen ajettu lumi ei ole puhdasta
On mainiota, että Helsingin kaupunki on vuosien varrella parantanut käytäntöjään lumen käsittelyssä. Selkeä parannus on tehty myös Hernesaaren lumenkaatopaikan suhteen. Ennen Hernesaaren nokasta saattoi löytää jopa polkupyöriä.
Mereen likaisen ja jätteitä sekä roskia sisältävän lumen ajamista on kitketty mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut eikä mereen kaadettu lumi ole puhdasta. Helsingin kaupunkiympäristöviranomaiset ovat juuri todenneet, että lumen kaataminen mereen ei ympäristön kannalta ole edelleenkään ongelmatonta.
Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauspaikan kohdalla oleva merenpohja ruopataan nykyisin vuosittain. Ruoppaamalla yritetään poistaa pohjaan kertynyt hiekoitushiekkaa ja roskat. Näin Helsingin kaupunkiympäristön toimiala twiittasi. Ongelmana on, että mereen päätyneet roskat kulkeutuvat merivirtauksen myötä laajalle alueelle. Muovi on monin tavoin luonnolle haitallista ja mikromuovi ei katoa merestä koskaan.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä on todennut, että lumen puhdistamiseen ei ole mahdollisuutta. Lumet kerätään suoraan kaivurilla kuormureihin ja kipataan niistä suoraan mereen.
Hetkenkin maassa ollut lumi sisältää mm. tupakantumppeja ja muuta jätettä sekä silmällä havaitsematonta mikromuovia sekä muita saasteita ja jäämiä.
Pormestari Vapaavuori on MTV:n haastattelussa 13.2. todennut, ettei tilanne ole ongelmaton kuten myös Helsingin ympäristöviranomaiset ovat näin sanoneet julkisuudessa.
Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä.
Kannustan kotikaupunkiani jatkamaan toimia Itämeren parhaaksi. Itämerta on suojeltava talvellakin.
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
Roskien heittämisestä luontoon pitäisi saada kovat sakot, tupakantumpista vaikkapa 500 euroa. Eiköhän ne roskat sitten päädy roskikseen. Helsingin keskusta on liian tiheästi rakennettu ottaen huomioon talviset olosuhteemme. Pitäisi olla peltoja/puistoja/metsää minne kipata lunta.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutos poistaa lumiset talvet, joten ei kannata kiirehtiä Helsingin keskustan kerrostalojen purkamisen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö lumettomia talvia ole odoteltu jo 90 luvulta lähtien? Mutta, Luonto se vaan osaa yllättää meidät ihmiset joka hetki.
Ilmoita asiaton viesti
😉
Ilmoita asiaton viesti
Itämeren ympäristön tila on Merentutkimuslaitoksen mukaan vakava. Suurin ongelma on rehevöityminen eli veden ravinnemäärien kasvu. Tietysti on selvää, että lumenkaato mereen ei juurikaan vaikuta koko Itämeren tilanteeseen, mutta paikallisesti sillä on merkityksensä.
Rehevöitymisen estämisessä pitää olla kuitenkin periaate, että mereen ei kipata mitään sinne luonnostaan kuulumatonta. Sellaista monenlaista kuulumatonta on lumen seassa.
Vesi vaihtuu Itämeressä hitaasti, minkä takia haitalliset aineet voivat vaikuttaa pitkään sen ekosysteemissä. Helsingin rannoilla vesi vaihtuu erittäin huonosti !
Vietin lapsuuttani, 60 vuotta sitten, Suomenlinnassa ja kiersin ahkerasti Helsingin saaristoa. Meren tila on nykyisin entiseen aikaan verrattuna täysin surkea. Näkösyvyys hyvälläkin hetkellä jää muutamaan metriin,sinileväaikana ei puolta metriäkään, kun 60 vuotta sitten katseltiin veneestä pohjaa yli 10 metrin syyvyydessä. Monimuotoisesta merileväkasvustosta ja pikkukalalajeista ei ole enää jälkeäkään.
Itämeren rantavaltiot ovat yrittäneet tiivistää yhteistyötään Itämeren pelastamiseksi, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Ei ole auttanut !
Suomenlahden happitilanne on poikkeuksellisen huono. Suomen ympäristökeskuksen, Syken, merentutkimusaluksen Arandan tutkimusmatkalla 22.1.–1.2.2019 havaittiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia ja heikko happitilanne. Osa syvistä pohjista on täysin hapettomia, ja paikoin niissä on myös myrkyllistä rikkivetyä.
Minä kun olin ajatellut niin, että kuolemani jälkeen tuhkat voisi ripotella mereen Helsingin edustalle, mutta luulen että on parempi olla menemättä ikuisella taipalella paskaseen veteen !
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tärkein ja kiireellisin tehtävä liittyy meremme ja järviemme huonon tilan parantamiseen. Suomen luonnon monimuotoisuuden lisääminen kuuluu myös samaan kiireellisyysluokkaan. Energiajutut tulevat tärkeysjärjestyksessä vasta näiden toimien jälkeen. Ilmakehämme on globaali, joten tarvitsemme globaaleja ratkaisuja hiilidioksidin tupruttamisen vähentämiseksi. Kiirehtimällä saatamme myös tehdä virheratkaisuja, joita on vaikea korjata jälkeenpäin.
Eurooppalaiset voivat yhdessä lisätä hiilinieluja – hiiltä voi sitoa sekä maahan että metsään. Metsien istutusya Keski- ja Etelä-Eurooppaan? Sopiiko kestävä eikalyptuspuu Etelä-Eurooppaan? Luulisi eukalyptuksen sopivan ainakin Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään?
Kulutustottumukset – Ostakaamme eurooppalaisia tuotteita. Tuotteiden kuljetus lyhene. Hiilidioksidipäästöt vähenee myös koska meillä tuotetaan puhtaammin kuin esim. Intiassa ja Kiinassa – Poikkeuksena ehkäpä Saksa, joka käyttää paljon hiiltä koska ydinvoimalat ajettu alas.
Kestävämpiä tuotteita, jolloin ei tarvitse ostaa uusia vaatteita ja elektroniikka- ym. laitteita vuosittain jne…
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti minulle ei selvinnyt, mitä kansanedustaja Sarkomaa kirjoituksellaan tarkoittaa. Hyväksyykö hän ei puhtaan lumen kippauksen mereen vai eikö. Kahden viimeisen lauseen perusteella voisi ajatella, että Sarkomaa haluaa vain kaupunkinsa jatkavan toimia Itämeren parhaaksi ja Itämeren suojelua talvellakin. Ajasta Sarkomaa ei puhu mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko se sitten taloudellista, ekologista ja ilman hiilijalanjälkiä ostaa noita lumensulattajahilavitkuttimia joka paikkaan? Se taitanee olla vaan yksi rusina siitä ilmastopullasta, mitä ihminen / vihreä haluaa joka tapauksessa tehdä. Muutoin jeesustellaan vaan lillukanvarsia vihreitten voimien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän siellä sulatetaan lunta polttoöljykäyttöisellä ”helvetinkoneella” joka polttaa sitä fossiilista 400 litraa tunnissa. Eikös nyt itämeren suojelemiseksi pitäisi lopettaa ilmastonmuutoksen vastainen taistelu jotta lumitalvista päästään kokonaan eroon. Kannattaa myös kieltää hiihtäminen lumettomalla asfaltilla koska lunto kostaa sen lumikaaoksella.
Ilmoita asiaton viesti
Kaippa tulevaisuudes joku tyyliin miniydinvoimala keksitään jolla sulatetaan noikin hetkes .
Toisaalta olis fiksua jos joku jättöalue noille josta sitten kesähelteil käänteisesti jäähdytys energiaa saataisiin . Niihinkin kerrostaloihin joitten pihasta noita talvel poistetaan .
Tai joku hiihtotunneli putki tai jäähalli tai kylmävarasto jonka päälle noi läjitettäs . Jolloin vielä syksyl olis jäähdyttämässä ja sulamassa .
Ilmoita asiaton viesti
Salmisaaressa taitaa olla maailman suurin maanalainen hiilivarasto. Kun Helsinki kohta vihertää, vapautuu hiilivarastokin lumelle. Kesällä saa ilmaiseksi kaukokylmää. Sulaneen lumen voitte myydä Saharaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pormestari ja kaikkien alojen asiantuntija Vapaavuori nuhteli twiitissään kansanedustajaa ettei pidä lähteä vaalilaukalle eikä puhua perättömiä. Vapaavuori vakuuttaa, että Helsingin mereen kippaama lumi on p u h d a s t a .
Ilmoita asiaton viesti
”Vapaavuori vakuuttaa, että Helsingin mereen kippaama lumi on p u h d a s t a ”.
Juuri satanut ja heti kerätty saattaa ollakin. Miksei olisi.
Jossain toisessa samaa aihetta koskevassa blogissa kerrottiin, että 4.000 kuormaa kipataan mereen ja 1.000 maihin. Huonompi tuuri, että juuri nuo 4.000 ovat niitä likaisimpia.
Ilmoita asiaton viesti
Arvo osuu asian ytimeen 😉
Kunhan ei vain Sari Sarkomaalle kävisi samoin venäjän kansalle panssarilaiva Potemkinin lääkärin todetessa ”liha on ehdottoman tuoretta” !
Asiantuntijan täytyy olla varma tai ainakin vahva?
Ilmoita asiaton viesti
Tämmöinen asiaan syvemmin perehtymätön insinööri kuvittelisi, että lumen mereen kippaamista fiksumpaa olisi pumpata meren pohjasta +4 -asteista vettä lumikasaan ja johtaa sulanut lumi öljynerotuskaivojen läpi huleviemärissä mereen.
Ilmoita asiaton viesti
Nurmi, lämmin kiitos todella ajankohtaisesta ympäristöasiasta! Olisit samalla kaivanut käyttöösi 1960-luvulta yhtä surullisen tapauksen. Äänekosken sellutehtaitten jätevesipäästöt alapuolisiin vesistöihin.
Laukaan aluella järvet ja kosket olivat paksun keltaisen vaahdon peittämiä ja haju oli kuvottava eikä kaloja voinut syödä.
Tällä hetkellä järvet ja kosket vaikuttavat ainakin päällisin puolin puhtailta. Kalat ovat syötäviä ja veneilijät voivat nauttia Keitele-Päijänne kanavaa kulkiessaan puhtaasta luonnosta.
Sama tilanne on Lievestuoreenjärvessä, mihin K-S sellutehdas laski puhditamattomat jätevetensä vielä 1960-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Nurmi, löytäisitkö vielä vanhempia ympäristöömme liityviä epäkohteita. Eiköhän niitä löytyisi 1800-luvultakin, kun kaivelet arkistojasi.
Ole huoleti, kalat ovat syötäviä. Ei niitä muuten elämäntyönsä kalatalouden tutkijana tehnyt henkilö kalastaisi Keitele-Päijänne kanavan Saraavedestä.
Minulle on uusi tieto, kunnassamme toimii turvetuottajia. Jos sinulla on siitä parempaa tietoa, kerro ihmeessä.
Sinulta taisi karata mopo käsistä, kun Helsingin mereen kippaamasta jätelumesta kommenttisi kääntyikin Laukaan vuosikymmenien takaisiin ympäristöasioihin. Ethän vaan asu kehäkolmosen sisäpuolella ja ole pormestari Vapaavuoren fani?
Ilmoita asiaton viesti