Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Ilmastomuutos ei saa jättää ketään kylmäksi

Me voimme vielä vaikuttaa. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen ja yli varojen eläminen on lopettava. Siksi eduskuntaryhmämme valmisteli ilmasto- ja ympäristöpolittisen ohjelman, jossa on punnittua ja painavia keinoja. Esitämme laajasti valmistellussa ilmasto- ja ympäristöohjelmassa keinoja, joilla Suomen on mahdollista jatkaa määrätietoista ilmastopolitiikkaa ja turvata luonnon monimuotoisuus sekä vahvistaa innovaatioihin ja puhtaisiin ratkaisuihin perustuvaa talouttamme. 


Intohimoisena Itämeren suojelijana olen tyytyväinen, että ohjelmassa on myös vaikuttavia toimia Itämeremme pelastamiseksi. Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä. Tämä työ saa vauhtia, kun eduskunta hyväksyi osana valtiotalousarviota määrärahat kolmivuotiseen Itämeren pelastamisohjelmaan.


Olennaista on, että toimia tehdään heti ja vaikuttavasti. Suomen on mahdollista loikata kustannustehokkaasti päästölähteestä päästönieluksi määrätietoisella, järkevällä ja pitkäjänteisellä politiikalla. Fiksu Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka luo liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja työtä koko maahan. Ilmastopolitiikan on oltava kestävää. On pidettävä huoli, että yksittäisen ihmisen tai kotitalouden kannettavaksi ei tule kohtuutonta taakkaa. Yhtälö ei ole helppo, mutta esitämme ohjelmassamme siihen ratkaisuja. Ilmastomuutokseen taklaaminen edellyttää kokonaisvaltaisia toimia.


Ohjelman kymmenen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kokonaisuutta voisi tiivistää seuraavasti.

 1) Päästöille nouseva hinta kansainvälisesti ja kansallisesti
Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoite on nostettava 40 %:sta vähintään 55 %:iin. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan. Suomessa tarvitaan sinivihreä verouudistus.

2) Kestävästi irti hiilestä, maakaasusta ja turpeesta
Korvataan kivihiilen käyttö ja puolitetaan fossiilisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. Energiainvestointien pitkän elinkaaren takia on aika katsoa jo pidemmälle. Kokoomuksen tavoitteena on, että fossiilisten polttoaineiden merkittävä käyttö voimalaitoksissa päättyy vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen pitää tehdä enenevässä määrin muilla kun polttoon perustuvilla teknologioilla.

3) Autoilijalle helpoksi valita sähkö tai biokaasu
Sähköä tai biokaasua käyttävän auton on oltava aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi viimeistään 2030-luvulla. Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Poistetaan käyttövoimavero kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella. Lisäksi työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan.

4) Lisätään kuluttajalle välineitä tehdä ilmastovalintoja
Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava. Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään. Myös ruokahävikkiä on estettävä poistamalla lainsäädännällisiä esteitä ja luomalla kannusteita. EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.

5) Maksimoidaan metsien arvo
Suomella on realistinen mahdollisuus tähdätä siihen, että 2040-luvun aikana Suomen metsät ja metsämaa sitovat enemmän hiiltä kuin vapautamme Suomen päästöinä taivaalle. Metsien on annettava kasvaa keskimäärin nykyistä järeämmiksi, vanhemmiksi ja tukkipuun osuus puun käytöstä on nostettava. Kannustetaan metsähakkuiden sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä sekä puurakentamista ja muuta käyttöä, jossa puuhun sitoutunut hiili säilyy pitkään pois ilmakehästä ja korvaa mm. tuontisementtiä. Korvataan kantojen energiakäyttö kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä.

6) Estetään vesien rehevöityminen ja roskaantuminen
Vähennetään esimerkiksi vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen luomalla edellytykset ravinnekierrolle ja erityisesti lannan kiertoravinteiksi prosessoinnilla niin, että se on kustannusneutraalia tiloille.

7) Suojellaan suomme
Soiden suojelualueen verkostoa laajennetaan merkittävästi lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokaita suoalueita. Luodaan edellytykset sille, että uusia ojitettuja talousmetsiä ei enää synny arvokkaille suoalueille. Suopohjaisten metsien ojitusta rajataan vain välttämättömään minimiin ravinnevalumien estämiseksi. Selvitetään, missä määrin jatkuva kasvatus ja muut menetelmät voisivat toimia ratkaisuna.

8) Turvataan luonnon monimuotoisuus
Aloitetaan METSO-ohjelman vuoden 2025 jälkeisen laajentamisen mahdollisuuksien kartoittaminen seuraavalla hallituskaudella. Vapaaehtoisen METSO-ohjelman malli laajennetaan koskemaan kaikkia elinympäristöjä.

9) Kiertotaloudesta kilpailuvaltti
Kiertotalouden periaatteet on ulotettava kaikkialle yhteiskuntaan. Tarvitsemme toimia biojätteiden, tekstiilijätteen ja muovin parempaan kierrätysasteeseen. Korvataan esimerkiksi muovituotteita vähemmän haitallisilla tuotteilla.

10) Vastuuseen kasvattaminen
Kulutustottumuksemme muuttuvat väistämättä tulevaisuudessa. Siirrymme yhä enemmissä määrin kiertotalouden mukaisiin tuotteisiin ja palveluihin kuten jakamistalouteen. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus otetaan osaksi kaikkien opettajien perustutkintoja ja täydennyskoulutusta.

Ajatukset, ideat ja palaute ilmasto- ja ympäristöohjelmastamme ovat lämpimästi tervetullutta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

 
 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tämä maa taitaa nyt jo olla hiilinielu, kaikki lisäkuristukset kurjistaa.
Mihin sulta unohtui etanolikäyttöiset autot? Niitä jotka voidaan muuttaa etanolikäyttöiseksi taitaa olla lähes miljoona nykyään. Se muutos on paljon halvempi ja helpompi kuin kaasumuunnos ja molemmista muutoksista saa nykyään valtiolta tukea.

Niin kauan kun jokaisen valtion tavoite on jatkuva ja mahdollisimman suuri kasvu niin kaikki sun ehdotukset on utopiaa.

Matti Simonaho

Normaalille ilmastonmuutokselle emme voi yhtään mitään. Syksy, Talvi (Jääkausi), Kevät ja Kesä (Nyt) tulee pienessä ja suuressa aikakaavassa vaikka miten osoittaisimme miletämme. Pikemminkin pitää varautua kuin että taistella vastaan. Niin meidän esivanhempammekin tekivät ja ilmeisesti selvisivät, koska Sinä olet olemassa. :)

Ihmisten normaalit päästöt yhdessä luonnollisten päästöjen kanssa on 100% ja eivät vaikuta laisinkaan. Mitä niiden ylitse on, olivat ne mitä tahansa k e myrkyllisiä kemikaaleja tuottava tehdas varastoineen joka tuhoutuu, vaikuttavat myrskyjen, tsunamien, maanjäristyksien, tulivuortenpurkauksien y m v tuhovoimaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Fiksumpaa kuin taistella tuulimyllyjä vastaan olisi pistää paukut sen hyväksi, että selviämme sen kanssa mikä tulee.

Jos se on aurinko mikä maapalloa lämmittää, tuskin kannattaa rahdata vettä aurinkoon sammuttamaan sitä.
Vaikka kuinka "liikemiehet" ja heidän poliitikkokaverinsa sitä markkinoisivat.

Matti Simonaho

Maailma lämpenee sisätä päin kun magmatankit täyttyvät ( -> tulivuorenpurkauksia, maanjäristyksiä, tsunameja) mikä myös vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ilmastomuutos ei saa jättää ketään kylmäksi"

Olen samaa mieltä! Toivottavasti se tekee olomme lämpimämmäksi. On niin h..vetin kylmä taaskin ja vielä pitkä talvi edessä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Odotas vaan, kun olemme pelkän tuuli-, aurinko- tai vesivoiman varassa. Sitten on kivaa raikkaana talviyönä ilman sähköä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Pariisin v. 2015 ilmastokokouksessa sovittiin ja Katowicen kokouksessa vahvistettiin, että maailman suurimmat päästöjen aiheuttajat Kiina, Intia, Venäjä ja periaatteessa koko Aasian ja Afrikan kehittyvät maat saavat lisätä päästöjään vuoteen 2030 saakka. Siitä ei sovittu mitä vuoden 2030 jälkeen tapahtuu.

Kun muut maat pyrkivät pitämään oman maansa puolia ympäristökokouksien päätöksien tuomista valtavista lisäkustannuksista, tekee Suomi päinvastoin ja köyhdyttää itsensä, vaikka Suomen tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät vaikuta ilmastonmuutoksen torjuntaan yhtään mitään.

Suomen vuotuiset päästöt ovat noin 45 miljoonaa tonnia ja ne ovat vähentyneet 5 %:n vuosivauhdilla. Kun huomioidaan, että Suomen metsien hiilinielut adsorboivat vuosittain 110 miljoonaa tonnia ilmakehän päästöjä, ovat Suomen päästöt 50-60 miljoonaa tonnia negatiiviset.

Yksinomaan Intian päästöt ovat 2 500 miljoonaa tonnia ja ne kasvavat 6 %:n vuosivauhdilla. Kiinan päästöt ovat vielä suuremmat ja kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi Kiinassa on monin verroin Suomen kokonaispäästöihin verrattuna tilastoimattomia päästöjä.

Jos ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on kiinni globaalien päästöjen vähennyksistä, on se taistelu hävitty jo ajat sitten. Nyt poliitikkomme hurskastelevat ja pyörivät joidenkin ideologisten ja täysin marginaalisten asioiden ympärillä, mutta varsinaista ratkaisua ei edes yritetä löytää.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jos ihmiskunta haluaa todella puuttua ratkaisevasti päästöjensä vähentämiseen, merkitsee se tuntuvaa elintason ja hyvinvoinnin laskua. Koko markkinatalouden perusteet tulisi muuttaa. Kulutuskeskeinen yhteiskunta pitäisi romuttaa. Kaikki kasvuun perustuvat laskelmat ja valtioiden budjetit, joilla yhteiskunnan palveluita ylläpidetään, menisivät romukoppaan.

Nythän kaikki perustuu kasvuun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Jokainen sukupolvi haluaa enemmän kuin edellinen. Jokainen sukupolvi matkustaa ja kuluttaa enemmän kuin vanhempansa. Tavaraa valmistetaan ja ostetaan joka vuosi enemmän ja enemmän. Kuka tällaisen kehityksen pysäyttää? Ei yksikään demokratia.

Ihmiskunnan pitäisi elää Pentti Linkolan oppien mukaan, mutta Linkolan opit eivät ole kelvanneet edes vihreille. Muutenkin vihreät ovat koko asiassa eniten hurskastelleet eivätkä näe metsää puilta.

Suomen pitäisi laittaa taloutensa kuntoon, jotta mahdollisen ilmastonmuutokset negatiiviset asiat voitaisiin kohdata ja hoitaa ja keskittyä hyötymään teknisesti ja taloudellisesti ilmastonmuutoksen positiivisista vaikutuksista. Kaikki muu puuhastelu on kosmetiikkaa, joka maksaa paljon eikä vaikuta mihinkään.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...Kulutuskeskeinen yhteiskunta pitäisi romuttaa...".
Eikä tuo edes riitä. Lisäksi kaikki tuontanto, eläimet, liikkuminen, syöminen jne. pitää lopettaa.

Suomi on velvollinen pelastamaan koko maapallon.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Poliitikot tietävät ilmastonmuutoksesta vähiten, mutta luulevat tietävänsä eniten. Valta turmelee, ehdoton valta ehdottomasti…
Sattui silmiin professori Antero Järvisen tiivistelmä liittyen ilmasto keskusteluun. Tämä on kirjoitettu v. 2015. Pitää kutinsa edelleen:

"- ilmaston lämpenemistä on suuresti liioiteltu ja sen torjumiseen on käytetty turhaan suunnattomia rahasummia
- toista vastaavanlaista tieteellistä ja taloudellista harharetkeä on vaikea löytää
- luonnollista ilmastovaihtelua on vähätelty ja sen tutkiminen on lyöty laimin
- IPCC ja sitä lähellä olevat piirit ovat pyrkineet tukahduttamaan ilmastokeskustelun ja ovat todistettavasti jääneet kiinni vilpistä (mm. Climategate); samaan vaaralliseen leikkiin ovat ryhtyneet media, ympäristöjärjestöt ja poliittiset puolueet
- ilmastotieteilijät siirtävät koko ajan maaleja sitä mukaa kuin heidän ennustuksensa yksi toisensa perään sortuvat; nykyisellään ”ilmastonmuutosta” on mahdotonta testata tieteellisesti, koska kaikki sää- ja luonnonilmiöt ovat muka yhtäpitäviä tämän teorian kanssa
- luonnosta huolestuneet ihmiset ovat ylireagoineet heille syötettyihin, suureksi osaksi vääristeltyihin kauhukuviin
- käytännöllisesti katsoen kaikki kauhukuvat ovat osoittautuneet vääriksi hälytyksiksi; missään muussa asiassa kuin ”lämpenemisasiassa” tällaista ei hyväksyttäisi
- jostakin syystä media julkaisee näitä hälytyksiä päivittäin, mutta ei korjaa ”suutareita” vaan jättää kansalaiset mieluummin väärän tiedon varaan
- sanoja ”ilmaston lämpeneminen” ujutetaan miltei kaikkiin tutkimushankkeisiin sillä perusteella, että se on osoittautunut rahasammoksi; tutkijat eivät ole tyhmiä
- tutkimus ja sen myötä tieto luonnon muutoksista on vääristynyt
- nuoret tiedeihmiset ovat pulassa, jos ovat kriittisiä
- ilmasto on hitaasti viilentynyt; yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä aikoja kuin nyt on ollut usein ennenkin
- ilmaston nykyinen lämpeneminen loppui lähes 20 vuotta sitten
- lämpiminä kausina ihmiset ja muu luonto voivat hyvin; kylmää on syytä pelätä
- lämpenemisen uhkakuvat eivät perustu faktoihin, vaan yliampuviin fiktioihin (ilmastomalleihin)
- hiilidioksidi on heikko ja hyvä ”kasvihuonekaasu”; satumaisen kalliit yritykset sen torjumiseksi ovat turhia; rahaa on tuhlattu kevyesti miljarditolkulla; missä rahat ovat ja mitä niillä on saatu aikaan?
- ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet hyväkseen ja rahastaneet ”lämpenemisen” luontovaikutuksilla; jokseenkin kaikki pelottelu on ollut joko virheellistä tai liioiteltua (mm. jääkarhu)
- lämpenemisen varjolla on tehty hyvin kalliita ja luonnolle vahingollisia energiaratkaisuja
- vuosikymmeniä kestänyt aiheeton pelottelu ei enää tehoa kansalaisiin; tämä on vahinko, koska todellisen hädän tullen ei enää reagoida
- tieteen, median, ympäristöjärjestöjen ja politiikan arvovalta on kiistatta laskenut"

Kiitos keskustelusta ja netin keksimisestä! Antero

https://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilma...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tämä sinivihreä verojuttu sai kyllä ekaksi tirskumaan ja sen jälkeen hirvittämään. Jo lautakasamasan hallitus alkoi piiperöimään, jyrkiboy jatkoi sitä ja lasku siitä on kymmeniä miljardeja ilman yhtään mitään "ilmasto"hyötyä.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Kyllä se kylmäksi tekee kun uuttaa jääkautta parhaillaan pukkaa. Kun on parisataa metriä lunta ja jäätä niskassa on satavarmasti vitsit vähissä täällä Suomessa.Jääkausi tulee about 20 vuodessa.

Toimituksen poiminnat

Sivut