Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi 

On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia.


Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä.

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.

 

Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia.


Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.


Vuoden vaihde on hyvä hetki tehdä omaa terveyttä edistäviä päätöksiä ja aloittaa säännöllinen kuntoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 16.1 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Kävellessä mahdollista vaihtaa kuulumisia Helsingin ja Suomen asioista. Tapahtuman tarkoitus on liikkua yhdessä. 

 

Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä dtai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti
Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Vuoden vaihde on hyvä hetki tehdä omaa terveyttä edistäviä päätöksiä ja aloittaa säännöllinen kuntoilu."

Vuoden vaihteessa moni myös laskee, onko varaa ostaa ruokaa vai lääkkeitä...

Käyttäjän EeroKilpinen kuva
Eero Kilpinen

Kakkostyypin diabetes on elintapasairaus ja elintapoja kuten ruokavaliota korjaamalla voi saavuttaa remission. Toisaalta tottumus on toinen luonto, eikä ruokavalion vaihtaminen menestyksekkäästi runsashiilihydraattisesta modernin yhteiskunnan ravinnosta matalahiilihydraattiseen ateriakokonaisuuteen ole helppo saavutus edes tilanteessa, jossa terveydenhuolto tukisi oikealla neuvonnolla. Jos yhteiskunta tuottaa sairautta ja hoitaa oireita pureutumatta syihin, on syytä ihmetellä, missä on vika.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olet oikeassa. Jokaisen asiasta kiinnostuneen ja etenkin jokaisen kakkostyypin diabetesta sairastavan kannattaa katsoa alkajaisiksi vaikka tämä:

Sugar: The Bitter Truth

Lisäksi kannattaa lukea Jason Fungin kirja:

The Diabetes Code: Prevent and Reverse Type 2 Diabetes Naturally

Kakkostyypin diabeteksen hoitaminen insuliinilla on kuin krapulan hoitamista alkoholilla.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Liikunta edesauttaa sairauden hoitoa, mutta ei sillä yksin hyvää hoitotasapainoa saavuteta.

Pienituloisen ja monisairaan taloutta kohtuuttomasti rasittaa omavastuun lääkekorvauksien supistaminen ja omavastuuosuuksien kasvattaminen. Maan hallitus on unohtaneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.

Kaikilla ei ole varaa ostaa lääkkeitä ja kokonaiskustannukset kuitenkin kasvavat, kun diabeteksen hoito heikkenee ja yhä useampi saa lisäsairauksia.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ensinnäkin liikunta puhistaa maksaa ja liikunta on hyvä aivoille. Ruotsalaiset, eräs diabetes--ryhmä syö hiilareita vain 50 g päivä suunnilleen. Yhdellä aterialla hiilareita 19 g, päivän kokonaismäärä 110 g hiilareita, samoin kaneli, kurkuma, raaka inkivääri hyviä, d-vit, sinkki, magnesium, c-vit. Diabetesohje löytyy lääkäri Matti Tolonen, kotisivut, ilmainen ohje, voi ladata itselle.Syödä useasti ja panna ylös hiilarit ja proteiinit joka aterialta vihkoon

Ei lisättyä sokeria, vehnää vähän, kaura hyvä, mustikka, vihreet värit, jne Kato Tolosen kertomus

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut