Nollatoleranssi ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvaan uhkailuun ja väkivaltaan
Ensihoidon tehtävissä autetaan avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä ja pelastetaan henkiä. On kohtuutonta, että heidän joutuessaan uhkailun ja väkivallan kohteeksi seurauksena on ainoastaan sakkoja. Ensihoitotyötä tekevän pahoinpitelystä rangaistaan tällä hetkellä pahoinpitelyrikoksena. Vastaavasti julkista valtaa käyttävän virkamiehen, kuten poliisin, väkivaltaisesta vastustamisesta seuraa neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.
Useissa maissa, kuten Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa on toteutettu lakimuutos, joka kaksinkertaistaa pelastajia pahoinpitelevien tuomiot.
Myös Suomessa tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Kannatan rikoslain muutosta, jossa ensihoitotyötä tekevien pahoinpitelystä seuraisi rangaistus samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Olen jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.
Uhkatilanteissa tärkeintä on välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Kuitenkin myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon ammatin yleisen arvostuksen ja kunnioituksen kannalta. Riittävät rangaistukset antaisivat viestin siitä, että väkivaltaa tai uhkailua ensihoitajia kohtaan ei hyväksytä missään muodossa.
Rikoslain kiristystä ovat esittäneet Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Palomiesliitto ja Tehy. Olen liittojen kanssa yhtämieltä myös siitä, että laajemman kansallisen ensihoidon työturvallisuuden toimenpideohjelman tekeminen on viisasta ja välttämätöntä.
Saan paljon palautetta ensihoitotyötä tekeviltä työn vaativuudesta. Ambulanssi- ja pelastustyön tiedetään olevan vaativaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tästä kertovat myös poikkeukselliset eläköitymisluvut. Kevan tietojen mukaan vuosina 2000—2015 eläköityneistä palomiehistä 40 % jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja 60 % vanhuus-eläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 2000—2015 oli 51,5 vuotta. Työtä alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen on tehtävä määrätietoisesti.
Otan mielelläni vastaan palautetta ja ajatuksia ensihoitotyötä sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia koskevissa kysymyksissä.
Sari Sarkomaa
röntgenhoitaja & terveydenhuollon maisteri
helsinkiläisten kansanedustaja
Sairaaloissa työskentelevät ovat yhtä hyvin uhkausten ja väkivallan kohteina, miksi ensihoitajat erityisasemmaan?
On minuakin uhattu tappamisella ja pahoinpitelyillä monta kertaa, kerran meinasi tulla puukosta, olin yksin, jolloin oli pakko vastata asianmukaisesti.Ensiavussa tällaiset tilanteet ovat nykyään arkipäivää. Paikalla voi olla yksi vartija, joka ei joka paikkaan ehdi.
Ilmoita asiaton viesti
Nollatoleranssia tarvitaan, mutta miksi kaansanedustajat eivät kiinnitä huomiota, kuinka vähällä henkilö mitoituksella työskentely tapahtuu.
Eikön tämäkinn hallitus ole ajanut hoitajien tilannetta entistä huonommaksi.
Kalevassa kirjoitus, ”OYSin yhteispäivystykseen viime kesäisen remontin yhteydessä saatu päihdeongelmaisten yksikkö ammottaa tyhjyyttään.
Yhteen yhteispäivystyksen seurantahuoneista järjestettiin remontissa viisi vuodepaikkaa päihdeongelmaisille, mutta päivystykseen ei ole saatu lisäresursseja heidän hoitamistaan varten”.
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oysin-yhteispai…
Ilmoita asiaton viesti
Ensihoitajat voivat kutsua poliisin avuksi jos tilanne liian väkivaltainen.
Poliisi ei voi kutsua enää ketään muuta avukseen vaan heidän on mentävä ratkaisemaan tilanne kuin tilanne. Eli poliisin saama suoja rikoslaissa on perusteltua. En siis näe syytä muuttaa lakia.
Lisäksi poliisin asiakkaat ovat erilaisia kuin ensihoitajien. Poliisin tehtävä on ottaa kiinni henkilöitä jotka eivät kaihda käyttää kovaa väkivaltaa kiinnijoutumisen estämiseksi. Ymmärtääkseni ensihoitajien vaaratilanteet johtuvat henkilöiden psyykkisistä häiriöistä tai päihteiden takia harhoissa olevien teoista.Liekö rikoslaki oikea työkalu heidän hoitamiseen?
Ilmoita asiaton viesti