Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Kaupunkipolitiikka seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi

Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin käyttämätön voimavara. Seuraavan eduskuntakauden painopiste on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu.

 

Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

 

Kaupunkien kasvaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja ymmärrystä myös valtiovallalta. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne- ja erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

 

Tukholmassa asuntojen hinnat tuplaantuivat vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Norminpurkua, kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Tavallisella ihmisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan.

 

Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista myös korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Yrittäjämyönteisyys ja osaamiseen sekä tutkimukseen panostaminen ovat hyvän kaupunkipolitiikan kulmakiviä. Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kaupunki sekä hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

 

Sipilän hallitus valmistelee tällä hetkellä kaupunkiohjelmaa vuosille 2018-2022. Nykyisen hallituksen on viisasta tehdä kaupunkipolitiikassa loppukiri ja viipymättä viimeisteltävä kaupunkipoliittinen ohjelma, jotta sen sisältämät toimenpiteet saadaan käyntiin.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tämä kirjoitus jatkaa samaa hömppää kuin aiempi yhtäkkiä pulpahtanut tavoite yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Uskon kyllä, että yritysten voittomahdollisuuksien kannalta tiivistäminen on hyväksi, mutta on ihan toinen asia onko se kansantaloudellisesti edullisinta.

Otan esimerkin terveydenhuollosta. Olisi ehdottomasti liiketaloudellisesti edullisinta keskittää kaikki terveydenhoito yhdelle paikkakunnalle. Saavutettaisiin huomattavat mittakaava- ja synergiaedut, jolloin suuryritys pystyisi hyödyntämään kaikki mahdolliset keinot maksimoidakseen voittonsa. Kansantaloudellisesti ratkaisu olisi kuitenkin kestämätön. Potilaiden matka- ja työajanmenetyskustannukset olisivat suuria ja hoidon vaikuttavuus sekä saavutettavuus heikkenisivät eli kansantaloudellisesti keskittämisessä mentäisiin ojasta allikkoon.

Tuntuu kovin typerältä, että toteutettaisiin jotain kaupunkipolitiikkaa. Sen sijaan pitäisi toteuttaa koko maata huomioivaa politiikkaa. Kokonaisuuksien pirstominen erillisinä hoidettaviin osiin on hyvin haitallista. Kyseessä lieneekin nyt kansanedustajan vaalityö.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
Tukholmassa asuntojen hinnat tuplaantuivat vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Norminpurkua, kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Tavallisella ihmisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan.
---

Normipurku, kaavoitus, asuntotuotanto, tiivimpi kaupunkirakentaminen, joukkoliikenne, näitä pitäisi vauhdittaa, sanoo hän.

Niin, mutta pitäisi myös kertoa miten estetään asuntojen ja vuokralla asumisen hintojen nousu kaupungeissa?

,,nuo edellä mainitut hokemat kun on olleet vuosikymmeniä ja silti asuntojen hinnat nousee ja asumisen hinnat. Ja nyt vauhti kiihtyy koko ajan koska muuttoliike vielä voimissaan.

Mikä sitten nostaa asuntojen ja asumisen hintaa?
- alv-verotus, kuluista n.24% alv osuus
- kiinteistöverotus
- kaupunkien maavuokrat/ (samalla epätasaarvo uusinnoissa)
- energiaverotus, siirtomaksut
- lakisääteiset vaatimukset
- tuottovaatimukset kohoaa jatkuvasti, pankki, osakkeenomistajat, asunnon omistajat, jne,,

Ei se että rakennetaan toivossa että hinnat halpuu, (vastakohtana sille että kun ei ole tarpeeksi asuntoja ja siksi on hinnat korkeita), ole mitään järkiperusteita.

Ei ne hinnat halvu ja kyllä rakentajat rakentaa nykyään vain sen mistä saavat rahansa pois, eli kukaan ei rakenna ylijäämää varastoon.

Valitettavasti jos halutaan pitää kaupunkien asumiskustannukset kunnolla kurissa, joudutaan puuttumaan asiaan maksimi-€uro rajoituksilla ja lisäksi sitten tulevaisuudessa kansaneläkkeellä asuvien kansaneläke sidotaan asumiskustannuksiin, jolloin estetään se että köyhimmät ei lennä pellolle asunnosta.

Mutta jotenkin se aina menee silti,,:)

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Kansanedustaja Sarkomaan kirjoitus paljastaa edustamansa puolueen kannan. kaupunkipolitiikka seuraavan hallituksen kärkihanke. Se olisi käyttämätön voimavara ja jokaisen suomalaisen etu. Luulisi kansanedustajan tietävän, että suuri osa suomalaisista haluaa asua "maalla", eikä kaupungeissa.
Sarkomaan kirjoituksessaa esille tuomat perustelut kaupunkipolitiikan erinomaisuudesta ovat minulle kuin tuuleen huutamista. Olisiko Sarkomaan korkea aika palata maanpinnalle ja pyrkiä edistämään koko Suomen etua kaupunkien etujen sijaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tyypilliseen kansanedustajan tapaan Sarkomaa työntää mediaan vaalipropagandaa eikä vaivaudu koskaan vastaamaan mihinkään kommenttiin. Se olisi tietysti vaikeaakin, jos tarinat ovat puoluetoimiston tuotetta.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

"Viimeksi tällä viikolla saimme lukea kokoomuksen Sari Sarkomaan vaatimuksista valtiolle osoittaa lisää rahoitusta kaupunkien kasvukustannuksiin. Samalla Sarkomaa vaati valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamista siten, että Helsinkiin jäisi enemmän rahaa.

Sarkomaa ja samanmieliset, pormestari Jan Vapaavuori etunenässä, höpöttelevät kaupungistumisen autuudesta ja ”globaalista megatrendistä” ymmärtämättä, että tämä trendi ei todellakaan voi Suomen osalta tarkoittaa kaikkien suomalaisten survomista Helsinkiin. Päinvastoin, globaalina trendinä kaupungistuminen luo valtavasti mahdollisuuksia Suomen maaseudulle.

Tämän tyyppinen keskustelu ei liennytä polarisaatiota kaupunkien ja maaseudun välillä. Jos Helsinki haluaa lisää rahaa kasvukustannuksiin, voi se korottaa kunnallisveroa. Helsingin kunnallisveroaste on nyt 18, kun se on keskimäärin koko Suomessa vajaat 20. Miksi valtion tulisi työntää lisää rahoitusta Helsinkiin ja näin varmistaa vieläkin suuremman eriarvoisuuden syntyminen?"
Mikko Kärnä
http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263434-...

Suomessa on muitakin kaupunkialueita kuin pääkaupunkiseutu.
Hajasijoittamisen voisi aloittaa oppilaitoksista.

Toimituksen poiminnat

Sivut