Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Vahvempi kaupunkipolitiikka kaivettava esiin ja nopeasti

Peräänkuulutan Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä. Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa.

 

Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko. Olen toistuvasti vaatinut selontekoa kaupunkipolitiikasta. Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin.

 

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen arjen kipeimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Meillä ei ole varaa toistaa Tukholman virheitä. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet eli kasvaneet 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä.

 

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.
On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

 

Sote- uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoite on luoda nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa kustannusvaikuttavasti sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmiselle sujuvat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useimmissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Käyt siivilöimässä siitä Töölön lahdelta sitä Sipilän kaupunkipolitiikkaa. Se kukkii siinä somasti maatalouden sivutuotteena. Vanhanen sanoisi: "Ja koko Suomi maksaa".

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

1990-luvun laman jälkeen Suomessa ei muuta sisäpolitiikkaa ole ollutkaan kuin kaupunkipolitiikkaa. Pääasiassa vieläpä pääkaupunkipolitiikkaa. Sen politiikan seurauksena tietysti asuminen kallistuu ja vaikeutuu Helsingin niemellä, kun kiihtyvällä tahdilla keskitetään sille pienelle alueella niin julkiset työpaikat kuin investoinnitkin. Mutta ainahan voidaan lisätä asumistukea ja julkista asuntotuotantoa ja kaapata maa-alueita naapurikunnista ja...

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Sinäkö kirjoittelet vain lämpimiksesi?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Mitä Orpo aikoo tehdä asian edistämiseksi hallituksessa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onko tuohon mitään todellisia mahdollisuuksia keskustan ollessa pääministeripuolue? Ja jos jonkinlainen ohjelma syntyisi, olisiko se mikään muu kuin vesitetty tekele?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Niin, eikös se kaupunkipolitiikka oikeastaan kuulukin kaupungeille itselleen eikä valtiovallalle?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Sarilta puuttuu ehdotukset asiaan?

Jaa,ongelmaratkaisun kautta jos lähdetään purkamaan,,asumisen kustannuksien pienentämistä:)

Ongelma, asumisen kustannus, Tosiasiat.
- tontit ja maavuokrat kalliit
- rakentaminen osin ylihinnoiteltua
- omistajat vaativat enemmän tuottoa
- verotus, alv, energiaverot, yms
- lainsäädäntö, ehkä jo vähän ylivaatimuksia

Toisaalta,,koska kaikki nuo (paitsi lainsäädäntö) ovat sellaisia toimijoita jotka haluaa "kasvaa",,eli janoaa enemmän tuottoa,,niin tosiasia lienee että asumisen kustannukset ei pienene,,, nykymalleilla.
Tarvitaan siis uutta perustavaa ajattelua,,jossa "kasvaa" käsite muuttuu käsitteeksi "pienenee" tai "pysyy ennallaan", tuottamatta silti tappiota.

Kaupunki voisi pudottaa tonttien vuokraa,, no sitten kaupungin tulot pienenee ja pitää nostaa kunnallisveroa,,taasen jos asunnot on vaikkapa kansainvälisen sijoitusyhtiön omistamia,,niin kunnallisvero rokottaa vain niitä jotka asuu kaupungissa asunnossaan,,eli tonttien vuokraa ei voisi pudottaa eikä kiinteisöveroa myöskään,,hmm,,mielenkiintoista,,, asumisen kulut on monesta seikasta riippuvaista ja miten kulut saadaan maksatettua tasapuolisesti on erinomainen kysymys.

Olemme menossa kohti tulevaisuutta tuloeroja kasvattavilla talousmalleilla ja prosesseilla, eikä siihen ole lääkkeitä puolivapaassakaan markkinataloudessa, ellei yhteiskunta rajoita joitakin asioita lainsäädännöllisesti.
Ehkä kuitenkin kannattaisi verotus laittaa ensin kuntoon asumisen asumiskulujen suhteen että kansalaiset saataisiin sen suhteen tasavertaiseksi,,?
Toiseksi kaavoitus pitäisi kaupungin/kunnan alueella hinnoitella saman hintaiseksi joka paikassa neliöltään,,koska eri hinnoittelu on osaltaan tuloero-mekasnimia ja ns. kalliita asumispaikkoja tukemassa monella tapaa.
Ja paljon muuta,,,:)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ruotsissa erikoissairaanhoitoon pääsy on uudistuksen myötä heikentynyt ja siksi esim. Ruotsin syöpäjonot kestämättömän pitkät. Myös äitiyshuolto on Ruotsissa suurissa vaikeuksissa. Sairaanhoitajat pakenevat Norjaan koska työolot ovat uudistusten jälkeen muuttuneet monin paikoin sietämättömiksi.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Sari hyvä

Kuten ylläolevat kommentit osoittavat asialla on myös toinen puoli.

Se että mitä ilmeisimmin olemme jo kehittäneet metropoliamme liiankin yksipuolisesti ,sellaiseksi mikä vaikeuttaa maamme muuta kehittämistä.
Edellämainitun tueksi tuon vielä pienen näkemyksen liikenneverkkojen kehittämisen Helsinki keskeisesti.

Tämä kehittäminen kulminoitui siihen että Helsingin satama siirrettiin Vuosaareen näennäisesti miljardi panostuksella. Se panostus on jo moninkertaistettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana niin raiteille kuin maanteille joita on kehitetty Helsinki keskeisesti niin virallisilla liikennebudjeteilla kuin budjetin ulkopuolisilla satojen miljoonien rahoituksilla . Viimeisin oli vuoden 2016 lisäbudjetin 180 miljoonan panostus että Äänekosken sellutehtaan tuotanto voidaan tuoda Helsingin kautta maailmalle.

Tämä politiikka on johtanut siihen, että kun maailman merien konttiliikenne on kasvanut vv 2007 -2017 noin 63% ja Suomen vähentynyt noin 3% ja samaan aikaan Helsingin konttiliikenne on kasvanut 12% niin tilanne Suomessa on satamien välinen jossa valtion avulla on tietoisesti kasvatettu Helsingin metropoliaseman liikennetarvetta.

Toinen vaihtoehto tälle kehitykselle olisi ollut ja on edelleen että maahan tehdään vesiliikenne strategia meriliikenne strategian sijaan ja aloitetaan sisävesien kehittäminen sillä mallilla mikä oli Vuosaaren kilpailu malli vuosituhennan vaiheessa.

Tätä hylättyä mallia on käytttänyt mm.Ruotsi ja saanut mm sen avulla 17 kertaa enemmän EU liikennetukia koko maan kehittämisstrategialla, johon kuuluu EU liikennestrategian tavoite pienentää maantieliikennettä myös sisävesiliikenteen ja sisävesiväylien rakentamisen ja liikennesiirto tukien avulla. Ja mm metsäteollisuuden mukaan tulos on että meillä metsäteollisuuden vientilogistiikka on noin 60 euroa / tonni maan sisäisesti kalliimpaa mitä ruotsissa.

Vesiliikenne strategia malli, jossa poliittisesti valitun kaupunki/ Helsinki keskeisen liikenne suunnittelun vaihtoehto jossa Tallinna Helsinki tunneliin tarvittavat rahtiliikennemäärät siirtyivät mitä todennäköisimmin suoravesiliikenne järjestelmään Järvi Suomesta löytyy netistä :

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...

Toimituksen poiminnat

Sivut