Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Palvelusetelillä parempia palveluita

Eduskunnan puhemies Risikko pohti tänään ansiokkaasti (hs 4.9.2018) sitä, miten sote- palveluja voisi parantaa tässä ja nyt. Ja nosti esille palvelusetelien käytön yhdenvertaisten peruspalveluiden turvaamiseksi. Ajattelen täsmälleen samoin. Olen saanut kesän kuluessa vetoomuksia palveluseteleiden käytön lisäämisestä. Palautetta on tullut niin jonossa palveluja odottavilta ihmisiltä kuin pk-yrittäjiltä. Mittava sote- uudistus on vielä kesken ja se alkaa vaikuttaa ihmisten palveluihin pääsyyn viiveellä. Ihmiset toivovat toimia, jotka vaikuttaisivat nopeammin. Palvelusetelit toisivat kipeästi tarvittavaa helpotusta palveluihin pääsemiseksi niitä tarvitseville ihmisille.

Kunnat voisivat ottaa palvelusetelin käyttöön jo nyt nykyistä useammassa palvelussa ja purkaa samalla jonoja ja sujuvoittaa hoitopolkuja. Palvelusetelillä ihminen voisi itse vapaammin valita, mistä palvelun hankkii.

Pidän palveluseteleiden käyttöön vauhdittamista viisaana, niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Varsinkin, kun hallitus siirsi sote-uudistuksen voimaantuloa ja valinnanvapaus on esitetty astuvan voimaan portaittain vuodesta 2022 lähtien.

Kannustan kuntia palvelusetelien käyttämiseen. Palveluseteleistä on hyviä kokemuksia kunnissa. Ne ovat lisänneet palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluseteleillä on myös onnistuttu luomaan uudenlaisia ketteriä lähipalveluja. Toivon, että vastuuministeri Annika Saarikko pohtisi, voisiko hallitus jopa lainsäädännöllä asiaa vauhdittaa. Siksi, että peruspalvelujen vahvistaminen saataisiin nopeammin käyntiin koko Suomessa.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupiste on perusterveydenhuollon rapautuminen. Hoitoon pääsy takkuaa monilla alueilla ja aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta palveluissa. Peruspalvelut ovat päässeet rapautumaan, vaikka terveydenhuoltoon on lisätty voimavaroja. Erityinen ongelma on se, että perusterveydenhuolto ei vastaa suurten kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, hoitoon.

Monet yrittäjät ovat huolissaan siitä, että tietyillä alueilla lähetteet esim. kuntoutusyrittäjille ovat romahtaneet. Sote-uudistuksen tavoitteena on paitsi parantaa palveluiden laatua ja yhdenvertaista saatavuutta kaikkialla Suomessa, myös edistää eri kokoisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia palveluntuottajina. Se on palveluita käyttävän ihmisen etu. Palvelusetelin nykyistä laajempi käyttö parantaisi ihmisten palveluja ilman viiveitä ja taltuttaisi sote-uudistuksen odottelun tuomia lieveilmiöitä.

Sari Sarkomaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Jos se toimii, kannatan ehdottomasti. Jos tuossa on ajatus, että vanhuspalvelutkin saadaan toimimaan yksityistämällä, niin siitä on vaikka Vantaan sisällä kovin vastakkaisia kokemuksia.
Palvelusetelituotanto tulee ulottaa eutanasiaan. Siinä tuloshakuisuus toimisi, vain tappamisen humaanisuutta tulisi kontrolloida ja kokonaisvaltainen talouskehitys ei vaarantuisi. Tuskin tarvittaisiin edes valtion velanottoa.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Se kyllä nopeuttaa palvelun saantia mutta tuskin laatu paranee. Uusimmissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja myös kotimaisissa, palvelusetelin käyttöönotosta seuraa asiakkaalle yleensä lisämenoja esim. tehostetun palveluasumisen muodossa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tottahan Sarkomaan pitää puoluetoverin esitystä kannattaa.

Pelkät palvelusetelit eivät tietenkään riitä edes ensiavuksi, sillä pohjimmiltaan kyse on resursseista. Toisin sanoen kunnille pitäisi antaa lisäresursseja. Pitkällä tähtäimellä se tarkoittaisi lisää lääkäreitä, mutta siirtymävaihetta voitaisiin tasoittaa myös palveluseteleillä.

Siis palvelusetelit eivät ole mikään hokkuspokkustemppu, jolla yksinään kaikki loksahtaisi paikoilleen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut