Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Sairas Itämeri tarvitsee hätäapua budjettiriihestä 

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

 

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Olen toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

 

Saaristomerta sairastuttavan ”lantapommin” taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia.

 

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista. 

 

Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja on pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi.


Jatkossa on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. Toistan vaateeni lisätä peltojen kipsikäsittely yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi.

 

Itämeren tilaa uhkaa myös meren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarojen puute. Suomen merentutkimuksen tulevaisuus on tutkijoiden mukaan vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita. Kannustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista myös toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

 

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän artoollikainen kuva
Arto Ollikainen

Komppaan. Varsinkin Saaristomeri kärsii maatalouden päästöistä. Luulen, että suosituksilla, tuilla ja sanktioilla saataisiin parannusta aikaan.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Levitetäänkö tässä nyt harhaista illuusiota syyllistäen maatalous sinilevä ongelmaan.
Oulun yliopistossa tarkastetun Limnologi Matti Lappalaisen väitöskirjan tuoreimman tiedon mukaan maatalous ei olekkaan itämeren sinilevälauttojen syypäå.
Toisinsanoen ihmisen aiheuttamat toimenpiteillä on vain 20 % osuus sinilevälauttoihin. Suurimmaksi syypääksi Matti Lappalaine sanoo suolapulssiien puutteen.

Käyttäjän artoollikainen kuva
Arto Ollikainen

Ei kai näin, mutta maatalous on valitettavasti merkittävä Saaristomeren rehevöittäjä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Yksi väitöskirja yhden tutkijan näkemyksenä ei vielä tarkoita sitä, että kaikki muut tutkijat ovat väärässä vaikka niin kepun vankkumattomana kannattajana haluat väittää.

Katselin väitöskirjaa ja siinähän ei sinällään olla tehty uusia tutkimuksia vaan ollaan pyritty kyseenalaistamaan olemassaolevia näkemyksiä ja selittämään ilmiöitä toisella tavalla. Osassa saatetaan osua oikeaan ja osassa ei.

Maatalouden tulevaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksen Itämeri-tutkimuksen päällikkö toteaa:
"Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Itämeren tila -ryhmän päällikölle, erikoistutkija Mika Raateojalle Lappalainen ja hänen käsityksensä ovat tuttuja. Näkemyksiä sisäisestä kuormituksesta Raateoja pitää mielenkiintoisina, vaikka uusia ne eivät kuitenkaan ole."

"Raateojan ja meribiologi Juha Flinkmanin mielestä Lappalainen on osin oikeassa. Etenkin näkemys suolapulssien vaikutuksesta on yleisen meritieteellisen käsityksen mukainen.
Erityisesti 1950-luvulta lähtien Itämeren suolapulssien määrä on vähentynyt. Flinkman huomauttaa Uutissuomalaisen haastattelussa, että suolapulssien väli on ollut kymmenenkin vuotta. Viimeisin suuri pulssi oli 2013-2014."

"Raateoja taas muistuttaa, että vesiteknologiayrittäjä Lappalainen saa itse elantonsa hapettimista.Myös ihmisen osuudesta Itämeren rehevöitymiseen tutkijat ovat Lappalaisen kanssa eri mieltä. Heidän mukaansa sisäinen kuormitus johtuu aikoinaan mereen tulleesta ulkoisesta kuormituksesta."

Joten keskustelua herättävä väitöskirja on tehty ja se jatkunee aiheesta. Kuitenkaan se ei tarkoita, että Lappalainen olisi keksinyt jotain ullistavaa ja hänen näkemyksensä ainoita oikeita. Joten aivan turha puhua harhaisista illuusioista vaan on syytä ymmärtää, että väitöskirja ei ole mikään automaattinen uusi totuus kuten Simonen tuntuu uskovan.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Ruotsissa on tallennettuna sotalaivojen lokikirjoja 200 vuoden takaa joihin kapteenit on kirjanneet tietoja olosuhteista joissa käy ilmi että meri oli sinilevän valloittamaa satamasta lähtiessä.
Tuskimpa silloin tuo maatalous oli fosfori ja typpilannoitteilla kyllästettyä. Sensijaan viemarit kaupungista lie johtaneet suoraan mereen.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

lämpökausilla itämeri on väistämättä pikkasen rehevä, keskiajan lämpökaudella tilanne oli nykyistäkin heikompi, että siellä on tosiaan se luonnon ittensäkin sanelema rehevöityminen seassa ja mille ei oikeen mitään voi, tiätty jos oikeen isoolla porukalla mennään tanskan edustalle vuoroon itää ja vuoroon länttä kohti puhaltamaan.

sitäpaitsi joku puolankin karjatalous taitaa lannoittaa itämerta parikin kertaa enemmän kuin melkeen muut ympärysmaat yhteensä.

mää menisin ny eka sinne heilumaan, vaikka sitten niitten kalkkilapiootten kans.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eiköhän meillä ole varaa pelastaa samalla muutkin meret.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Baltianmereen kaadetut budjettivarat ovat kuin viemäriin kaadettuja. Merethän ovat olleet kulttuurikansojen viemäreinä ikiajoista lähtien ja sattuu niitä pari kulttuurikansaa näillekin rannoille.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Harvinainen upea kannanotto. Täysin samaa mieltä.

Todellisuus on juuri niinkuin edustaja Sarkomaa sanoo. Lannoitus ja liiat ravinteet. Aivan kotimaiset. Sekä pelloilta että lannoitetuista metsistä.

Toimenpidepalettiin tarvitaan lisäksi massiiviset suoja-alueet joilla maatalous rajataan pois ranta-alueilta.

„Ympäristöpuolue“ Vihreät lässyttää samaan ailaan kostain paskalaista (jätevesiasetus) ja erityisesti ilmastonmuutoksesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Itämeri kärsii ihmisen tekemisistä.

Kartalta voi katsoa, millä rannoilla ihmisiä on eniten ja miltä rannoilta on laskettu ravinteet suoraan mereen jo satojen vuosien ajan.

Suomi ei varmasti ole tässä se suurin syyllinen nro. 1.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Helppo olla tästä samaa mieltä, että Itämeren tilaa pitää kyetä parantamaan! Sanotaan että venäläiset pilaavat Itämeren mikä on osatotuus, kun meidän pitäisi ottaa tarkasteluun suomalaisen maanviljelyn aiheuttama Itämeren ravintokuormitus, että voidaanko sille tehdä mitään?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka monen kaupungin miljoonien asukkaiden paskat on laskettu suoraan Itämereen vuosisatojen ajan ilman jäteveden käsittelyä ? Se 100 vuotta takaperin mereen laskettu kakka on siellä edelleen ja pysyy siellä myös jatkossa.

Itämeren pohjaan on upotettu myös valtava määrä " hankalia" kemikaaleja sun muuta varsinkin kommunistihallintojen toimin.

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

"Fosfori on keskeinen elämää ylläpitävä aine. Se on korvaamaton osa modernia maataloutta, koska sen käyttöä eläinrehuissa ja lannoitteissa ei voida korvata muilla aineilla"(Panu Lintunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, 2015).

Ratkaisevin argumentti kipsin käyttöä vastaan löytyy esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta (Vesikirje 22.3 2011) joka kuuluu: ”Kipsi ei sovellu sulfaatin takia järvien valuma-alueille” ja edelleen: ”riski liittyy sulfaatin huuhtoutumiseen mikä järvissä voi lisätä rehevöitymistä. Kipsiä suositellaankin käytettäväksi rannikon vähäjärvisillä valuma-alueilla joilla on eroosioherkkiä tai fosforitilaltaan korkeita peltoja.” Tällaisia maita Siuntiossa /Uudellamaalla ei juuri ole. Ja jopa kipsinmyyjä ”Yara” varoittaa asiasta esitteessään: ”Kipsistä liukenevan sulfaatin vuoksi menetelmää (kipsin levitys) ei suositella järvien valuma-alueille.”

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Joskus väitettiin Siilinjärven kipsin sisältävän myös mukavasti uraaniakin.

Puolassa oleva meren rannan läheisyydessä oleva entisen lannoitetehtaan Gdanskin kipsikasa lienee valuttanut melkoiset määrät fosforia mereen jo vuosikymmenien ajan ilman, että asiaan olisi puututtu mitenkään.

Kuinkahan käy aikanaan Siilinjärvellä Yaran ottaessa hatkat paikkakunnalta malmioiden ehtyessä ? Vielä nyt tuotannon aikana valumavesiä voidaan toistaiseksi käyttää tehtaan prosesseissa.

Käyttäjän JarkkoPalmgren kuva
Jarkko Palmgren

Jälleen kerran poliitikolta puutteellinen analyysi ja ehdotus.

-Itämeressähän on monta osaa , muitakin kuin ne Helsingin-Turun edustat, jonne tuuli vallitsevasti pyrkii puhaltamaan.

-Osaisikohan aiempi levä ja vero -kommentaattori Sanna Marin ja Nnyt Sari Sarkomaa kertoa miksi Pohjanlahdella ei ole vastaavaa ongelmaa?

Sinnehän laskee kymmeniä jokia molemmin puolin lahtea lannoitettujen peltojen lävitse.

-Miksi taas jää kertaamatta Pietarin 10 miljoonan väestön kuormitus ajanjakso ja muidenkin suoraputki kaupunkien vaikutukset? Nuo ovat varmasti merkittävinä osasyynä kuolleisiin pohjiin. Joita sitten harventuneet suolapulssit eivät ole pystyneet elvyttämään.

Viher-vasemmisto ja tietym alueen poliitikot kyknevät näkemään ns. " vaalitäkyjä" sosialismin hengessä näin vaalien alla.

Kokoomukselle: Sitä KEMIRAA ei olisi kannattanut myydä Norjalaiselle YARA.lle! -Odotan , että joku Kokoomuksesta kykenee sen myös sanomaan. Sitten voin vasta äänestää kokoomusta ehkä seuraavan kerran.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Anteeksi, Sari, hiukan ohi aiheen, mutta asia on tärkeä:

Otsikkoon viitaten Suomen sairastunut ruoantuotanto ja maatalous tarvitsevat myös hätäapua budjettiriihestä. Otetaanko mallia Sveitsistä? Ks. Maaseudun Tulevaisuus:

"Kansa äänesti ruokaturvan perustuslakiin Sveitsissä" (Maatalous 25.09.2017 Riitta Mustonen):

Sveitsin tuottajaliiton aloite saada ruokaturvallisuus perustuslakiin voitti sunnuntain kansanäänestyksessä vahvoin luvuin. 78,7 prosenttia äänesti aloitteen puolesta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kans...

Katso myös (MT pääkirjoitus 6.8.2018):

"Ruokaturvallisuudesta kauppasodan uhri"

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/p...

Käyttäjän marttiimmonen7 kuva
Martti Immonen

Kuinka paljon rahaa Suomi tarvitsee Itämeren puhdistukseen/ suomalainen ja uussuomalaiset ? Rahaa siis keräämään kansalta ja Sarkomaa nimetään projektin suojelijaksi.
Saatiinhan näin aikaiseksi se Lastensairaalakin.
Tässä tieto päästöistä:
Aamu TV :ssä joku tutkija kertoi, että Suomen osuus on Itämeren päästöistä n.10 % ja suurimmat saastuttajat ovat Venäjä ja Puola !
Sekä päästöjakauma Suomessa :
Vuoden 2016 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin energiasektorilta (polttoaineiden käyttö ja haihtumapäästöt). Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin (F-kaasut mukaan luettuina) sekä maatalouden osuus oli 11 prosenttia ja jätteiden käsittelyn 3 prosenttia. Päästöistä 81 prosenttia oli hiilidioksidia, 8 prosenttia metaania, 8 prosenttia dityppioksidia (ilokaasua) ja 3 prosenttia F-kaasuja. ( Lähde Tilastokeskus )
Tänä vuonna saattaa olla, että ne suolapulssien tuoma hapeton vesimassa on suuri syyllinen yhdistettynä muihin päästöihin, joista siis Venäjä ja Puola suurimmat päästäjät. Tästä on mainittu jo aikaisemminkin.
Kyllä on niin, että Suomen ei tule kustantaa ainakaan Venäjälle ja Puolaan mitään puhdistuslaitoksia, kyllä ne saa hoitaa puhdistus pulmansa itse, mutta päättäjien pitää voimakkaasti vaikuttaa heidän päättäjien omaan tuntoon, jos sitä nyt sattuu olemaan!
Sarkomaa taitaa heitellä nyt niitä vaalitäkyjä….?

Martti Nurmi

Tiedeyhteisössä ollaan yksimielisiä siitä, että pääasiallinen syy Itämeren heikkoon tilaan on ihmisen aiheuttama pitkään ja liian voimakkaana jatkunut ravinnekuormitus.
Suomen osuus koko Itämeren ravinnekuormituksesta lienee vähäinen, mutta aluevesillämme se on kiistatta merkittävä.

Toimituksen poiminnat

Sivut