Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Sote-rahoitusmalli ei leikkaa Uudenmaan rahoitusta

Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen turvaaminen on ydinkysymys sote-uudistuksen rahoitusmallia tarkastellessa. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta. Laskelmiin voi tutustua tekstin lopusta löytyvän linkin kautta.

Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina.

Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sote-palveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin Ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.

Missään esillä olleessa toteuttamiskelpoisesessa mallissa sote-palveluiden järjestäminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei Helsingissä olla päästy eroon eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista. Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. Yli 70 % lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, on palveluita uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistamiseksi. Esimerkit Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä.

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka nimi lakiesityksessä on Uudenmaan maakunta.

Aloitamme eduskunnassa alkavalla viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt esityksestäni lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana uudistusta. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin.

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

lainaus "Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen turvaaminen on ydinkysymys sote-uudistuksen rahoitusmallia tarkastellessa."

Kerroppa sitten, minkä takia piti koko valtakunta myllertää sekaisin sotesodassa.

Soteen on kyllä saatu synnytettyä monia toimivia ja kansalaisille hyviä asioita. Pitikö kokoomuksen valinnanvapauskiimassaan ja keskustan maakuntakiimassaan ajaa sotekärryt sulaan.

Valtakunnasta ei tähän hätään löydy pelastajaa. Sote tulee, mutta se myös menee, ja arvaa mitkä menevät sen myötä. Oikein tiesit.

Valitettavast uhrasitte pasrhaat voimanne turhuuteen. Mitä niillä työtunneilla olisi saatu aikaan muiden ongelmien kohdalla?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä on varmaan sitä kuuluisaa asiantuntijoiden kuulemista, josta kansanedustajalle jäi näköjään käteen lainsäädännön arviointineuvostosta seuraava:
"Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan."

Minulle taas siitä jäi mieleen mm tällaisia asioita:

Arviointineuvoston lausunnon mukaan esitysluonnoksen keskeisimmät kehittämiskohteet ovat:

i) Esitysluonnoksessa tulisi esittää enemmän määrällisiä arvioita keskeisimmistä vaikutuksista.

ii) Esitysluonnoksesta tulisi ilmetä vähintään likimääräisellä tasolla uudistuksen kokonaishyötyjen suuruusluokka verrattuna uudistuksesta aiheutuvien kustannusten suuruusluokkaan.

iii)Esitysluonnoksesta puuttuu kokonaisarvio uudistuksen nettovaikutuksesta julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin. Esitysluonnosta tulisi täydentää tältä osin, sillä menojen kasvun hillintä on sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen keskeinen tavoite.

iv) Esitysluonnoksessa kuvattuun uudistukseen liittyy monia tavoitteita, joista osa saattaa olla vaikutuksiltaan toisilleen vastakkaisia. Vaikutusten arvioinnissa tulisi nykyistä selkeämmin tuoda esiin uudistuksen monitavoitteisuuteen liittyviä riskejä.

v) Esitysluonnoksen vaikutusarvioita koskevat yhteenvedot ovat yleisluonteisia ja painottuvat hyötyjen kuvaamiseen. Yhteenvedoissa tulisi esittää valinnanvapausuudistuksen keskeiset vaikutukset sekä hyötyjen että kustannusten näkökulmasta.

Toimenpano ratkaisee joo, mutta ei sillä voi perustella puutteellista arviointia.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Eiköhän sote -uudistusta valmistelleet virkamiehet ja poliitikot ole kuulleet huomattavasti enemmän asiantuntijoita kuin opposition valittajat.

Hyvä vaan, että sote -uudistus nyt toteutuu. Toivotan Sarille ja muille hallituspuolueiden edustajille jaksamista tämän kivireen vetämisessä maaliin saakka !

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

On "asiantuntijoita" ja asiantuntijoita. Miksei missään vaiheessa ole kyetty esittämään konkreettisia euromääräisiä arvioita eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksista eikä varsinkaan niiden osa-alueiden yksityiskohtaisia laskelmia? Tässä on kyse pelkästään osaamattomuudesta, mikä on kyllä ominaista kaikille ekonomistien mutu-mielipiteille.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #7

Käsittääkseni suuri syy konkreettisten laskelmien puutteeseen on se, että soten käytännön toteutustapa eri maakunnissa tulee vaikuttamaan olennaisesti kustannuksiin. Aivan kuten nykyisinkin, eri kunnat ovat toteuttaneet nykyisen 'soten' hyvin erilaisella tehokkuudella.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Hyvä kirjoitus mutta.
Tässä on aihe joka ei kertakaikkiaan todisteluilla ja järkipuheella selviä. Oppositio vaalikiimassaan ja sitä kautta suuri osa mediaa klikkikiimassaan ei hyväksy mitään muuta "totuutta" kuin sen että hanke on ainoastaan huono eikä siitä mitään hyvää seuraa. Äsken oli vihreitten suurmies todistamassa samaa maikkarilla ja hänen kehonkielestään näki miten häntä suorastaan inhotti kun joutui Sampo Terhon kanssa puolustelemaan kantaansa.
Sempä takia olenkin sitä mieltä että oppositiota ei tule kuunnella ja eduskunnassa on ajettava soteuudistus päätökseen ajatellulla tavalla. Jos saavat sitten aikaiseksi niin suuren hämäyksen että läpimenolle ei ole mahdollisuuksia niin sitten on vain yritettävä uudestaan seuraavat kymmenen vuotta.

Käyttäjän AnjaKoppinen-Niemi kuva
Anja Koppinen-Niemi

Sarkomaa sanoo: "Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät."
WikipediA:
"Suomessa kuntayhtymä (ruots. samkommun; lyhenne ky. tai ky[1]) on yhteenliittymä, jonka kunnat voivat perustaa yhteisiä toimiaan koskevia tehtäviä varten. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalitoimen palveluiden järjestämisvastuu annetaan yhteistoiminta-alueen muodostavalle kuntayhtymälle, kuntayhtymä toimii palveluiden järjestäjänä jäsenkuntien puolesta."

Näiden kuntayhtymien varaan on perustettu Suomessa monia sote-alueita. Nyt voitaisiin näistä parhailla malleilla jatkaa, tehdä tarvittavat parannukset integraatioon ja prosesseihin ja järjestelmiin ja yhdistää loput kunnat ja liian heikot sote-kuntayhtymät kehitettäväksi parhaiksi havaittujen käytäntöjen mukaan tasavertaisiksi sote-alueiksi yht. 5-12 .

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kaikille tiedoksi, että maakunta- ja sote-uudistuksesta saa ajankohtaista tietoa, kun tilaa sen alla olevasta linkeistä omaan sähköpostiinsa:

http://alueuudistus.fi/tilaukset

http://vm.fi/tilaa-aineistoja

Näin pysytään kaikki paremmin kärryillä, mitä meille ollaan nyt päättämässä. Havaitsemistaan epäkohdista kannattaisi kertoa eteenpäin sille omalle kansanedustajalle - jos mahdollista - ja kirjoittaa vaikka tänne US:een, jotta voimme yhdessä miettiä, mitä kullekin asialle tulisi tehdä. Maakunta- ja sote-uudistus ei ole vielä kiveen hakattu.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

On aivan totta, että sote-ratkaisu ei heti muuta Uudenmaan rahoitusta. Siinä se ongelman ydin juuri on. Rahoitus ei muutu, vaikka kulut kasvavat. Kuluja nostattavat ensinnä valinnanvapauden julkisen rahoituksen piiriin tuomat uudet potilaat (esim. työterveyshuollosta), asiakasseteliin annettu subjektiivinen oikeus esimerkiksi kuntoutuspalveluissa ja vanhustenhuollossa (palveluasuminen) sekä vammaispalvelujen henkilökohtainen budjetti. Lisäksi uusi hallintoporras ja tilaaja-tuottaja –mallin transaktiokustannukset nostavat hallintokulut 10-15 % tasolle kokonaiskuluista. Valtiovarainministeriö on linjannut, että sote-kulut saavat nousta 0,9 % vuodessa, vaikka sen oman arvion mukaan rahoitustarve kasvaa 3 % vuodessa. Näin säästetään/leikataan 3 miljardia tarpeeseen nähden. Kaiken tämän tuloksena on, että Uudenmaan alueen sote-rahoituksessa on n.1 miljardin euron vajaus vuoteen 2028 mennessä. Se katetaan sitten ilmeisesti asiakasmaksuilla tai leikkaamalla palveluja. Rahoitus onkin soten suuri ongelma, kun perustuslain 19 § mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kataisen hallitus esitti soteen isäntäkuntamallia, jonka perustuslakiavaliokunta totesi sen epädemokraattisuuden takia perustuslain vastaiseksi. Kuntayhtymämallia ei pidetty perustuslain vastaisena, mutta suoran demokratian puutetta siinäkin mallissa kritisoitiin. Ongelma on helposti ratkaistavissa valitsemalla kuntayhtymävaltuustot kuntavaalien yhteydessä suoralla vaalilla. Vaatii vain yhden uuden pykälän kuntalakiin eikä perustuslaki käsittääkseni aiheuta ongelmia.

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä

Miten suhtaudut tähän episodiin ajatellen sotea ja sen hieromista viimeisten vuosien aikana ? http://paivanbyrokraatti.com/2018/03/12/kokoomusjo...

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Hallitus väittää nyt julkisuudessa harhaanjohtavasti, että Uudenmaan rahoitusasema ei muka vaarantuisi maakuntasotessa. Se ei pidä paikkaansa. Ministerien ja kansanedustajien esittämissä luvuissa verrataan nykyisin kuntien soteen käyttämää rahaa siihen, mitä maakunnalla tulee olemaan valtionosuuksia.

Hallituksen esittämistä laskelmista puuttuvat kokonaan maakuntauudistuksesta aiheutuvat kulut (200-400 m€), mistä rahoitusvajeesta n 100 miljoonaa on Helsingin osuus. Kuten esitimme kaupunginhallituksen mielipidekirjoituksessa, sellaisen summan säästäminen normaalina toiminnan tehostamisena on epärealistista. Summa vastaa suuruudeltaan koko Helsingin terveysasemaveekostoa.

Hallituksen luvuista puuttuu myös 2020-luvulla asteittain vaikuttamaan alkava 3 mrd. euron valtakunnalliset soteleikaukset/säästöt, joista Uudenmaan osuus on noin 1/3 eli noin miljardi euroa. Vielä isompi summa säädettäväksi normaalein keinoin.

Hallituksen esitys maakunta-soteksi on todellakin taloudellisesti epäreilu Helsingille, pk-seudulle ja ilmeisesti muillekin isoille kaupungeille.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

HE 16/2018 vp:

"Hallituksen esitys (HE 16/2018 vp) eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Laissa säädettäisiin asiakkaan valinnanvapauden sisällöstä, valinnanvapauden käyttämiseen liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palvelujen yhteensovittamisesta, palveluntuottajien hyväksymismenettelyistä, palvelujen tuottamisesta ja tuottajia koskevista velvoitteista, palveluntuottajille suoritettavista korvauksista, tiedonhallinnasta, valvonnasta sekä valinnanvapausmallin käyttöönotosta.

Asiakas voisi valita laissa määriteltyjä suoran valinnan palveluja tuottavan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ilman maakunnan ohjausta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia. Lisäksi asiakkaalla olisi oikeus valita maakunnan liikelaitos ja sen palveluyksiköt.

Maakunnan liikelaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle voitaisiin myöntää tietyissä palveluissa asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, joiden perusteella asiakas voisi valita palveluntuottajan.

Henkilökohtaisessa budjetissa asiakkaalla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös palvelujen sisältöön.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia. Lakiin tehtäisiin maakunnan verovelvollisuuteen liittyvät muutokset tuottajien välisen kilpailuneutraliteetin toteuttamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös valtiontalouden tarkastusvirastosta annettua lakia ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan samana päivänä, kun maakuntalaki (HE 15/2017 vp) tulee voimaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

STM hallitusneuvos Pirjo Kainulainen 0295 163 092"

---

Sari Sarkomaa, voisitko ystävällisesti kertoa tai ottaa selvää em. "Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia. Lakiin tehtäisiin maakunnan verovelvollisuuteen liittyvät muutokset tuottajien välisen kilpailuneutraliteetin toteuttamiseksi", mitä tällä mahdetaan tarkoittaa?

Toimituksen poiminnat

Sivut