Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Eläinsuojelulakiluonnoksen kipupisteet korjattava 

Aikansa eläneen eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. lakiluonnos on lausuntokierroksella helmikuun loppuun saakka. Jo nyt on ilmiselvää, että lakiluonnokseen jääneet puutteet on korjattava, ennen kuin se tuodaan eduskunnan käsittelyyn. 

 

Eläinsuojelulain uudistamisessa modernisoidaan ja selkeytetään vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Eläinsuojelulakia on valmisteltu seitsemän vuotta. On tärkeää, että nykyinen eduskunta ehtii eläinsuojelulain huolella käsitellä. Uuden eläinsuojelulain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisen maakuntauudistuksen yhteydessä 2020.

 

Uudessa eläinsuojelulaissa ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista. 

 

Lakiluonnoksessa on paljon tärkeitä askelia eteenpäin. Esimerkiksi kivunlievitys nupoutuksen yhteydessä tulee nyt pakolliseksi. Myös eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään. Ehdotuksen valmistelussa on hyödynnetty uusinta tutkimustietoa eläinten tarpeista ja kyvyistä. valmistelussa on tehty laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Tästä huolimatta lausunnolla oleva lakiluonnos on monelta osin pettymys. Lakiluonnokseen on jäänyt useita korjausta edellyttäviä kipupisteitä.

 

Esimerkiksi parsinavettoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen. Eläinten jatkuva vedensaanti on turvattava. Myös Eläinsuojelun valvontaa on edelleen tehostettava. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista. 

 

Pidän tärkeänä, että eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä selvitetään tarvittavat toimenpiteet koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säätämiseksi. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Tähän on syytä löytää Suomeen sopiva ratkaisu.

 

Vastuuministeri Jari Lepän johdolla palaute lakiluonnoksesta on viisasta ja välttämätöntä kuulla tarkkaan ja tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät korjaukset. Lakiin jääneet puutteet on korjattava niin että se turvaa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistyksellisesti pitkälle tulevaisuuteen.

 

Otan mielelläni vastaan palautetta eläinsuojelulain uudistamiseen ja eläinten hyvinvointini liittyen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY jäsen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Minä kun en ossoo tuota ammujen muretta, niin en voi olla varma, mitä hyö itseasjassa halajavat ihteään koheltavan.

Eikö niille piisaa lämmin ometta, hyvät eväät, juomat tarpheen mukkaan, siivo koti, pesut kerran par viikosa ja hyvät juttukaverit ymphärillä. Jaa, taitais se olla kohthuullista päästä sonnille kerhan vuotessa.

Jussi Säntti

Paljon on epäkohtia tullut mieleen. Sellainen seikka ei ole tullut mieleen, että halvalla saadaan huonot olot. Eläintuotteet ovat halvempia kuin kasvikset tai jopa vesi sokerilla tai ilman.

Toimituksen poiminnat

Sivut