Eduskunnan budjettiloppukirissä kokoomusvoimin lisärahaa koulutukseen
Paras lahja 100 vuotiaalle Suomelle on se, että vihdoin olemme saaneet talouden- ja työllisyyden kasvuun. Myös valtion budjetin koulutusmäärärahoissa on myönteinen käänne, kun budjettiriihestä tuli lähes 40 miljoonan lisäraha vuoden 2018 valtion koulutusbudjettiin. Suomen uudistuminen ja hyvinvointi rakennetaan vahvalle osaamispohjalle. Lisäpanostukset koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen ovat kullanarvoisia.
Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat joka lapselle riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Opetusministerinä aloittamani työ perusopetuksen kehittämiseksi jatkuu myös ensi vuonna ja siihen suunnattuja määrärahoja lisätään. Lisäresursseja tulee opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen, peruskoulun digioppimisen kokeiluihin sekä kehittämistyöhön.
Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua edistetään. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä lisätään merkittävästi, mikä oli opettajapulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle välttämätön teko. Tämän lisäksi käynnistämme laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. On viisasta että Helsinki on tässä mukana. Tervetullutta on myös se, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan tuntuvalla lisärahalla. Tällä haluamme varmistaa tekniikan osaajien riittävä määrä myös tuleville vuosikymmenille.
Toimin valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän budjettineuvottelijana. Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa sain läpi tavoitteen lisätä vuoden 2018 valtion talousarvioesitykseen vielä lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja kulttuuriin. Tärkeimmät lisäpanostukset teimme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin sekä kerhotoimintaan, jonka rahat lähes tuplattiin. Koulujen kerhot ovat oiva keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan avulla tuemme harrastustakuun toteutumista. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.
Kulttuurin osalta taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönsimme erillisen määräraha. Päätimme jatkaa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilua ja kulttuuriviennin vauhdittamiseen lisäsimme määrärahan. Kulttuuri on nähtävä myös työllisyyttä ja vientiä edistävänä alana sen lisäksi, että se on monin tavoin hyvinvointia ja sivistystä ylläpitävä osa Suomea.
On vakavaa, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot. Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lapselle lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan. Tutkimusten mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä koko lapsen kehitykselle. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi koko elämän.
Onnellista alkanutta uutta vuotta 2018!
Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedusta
valtiovarainvaliokunnan jäsen
”Eduskunnan budjettiloppukirissä kokoomusvoimin lisärahaa koulutukseen”
Kokoomus pitää itseään kykypuolueena, mutta ei ole huomannut ikäluokkien hurjaa pienenemistä.
Koulutusrahat menevät siten vain koulutuksen järjestäjille.
Ei ihmiset ole niin tyhmiä nykyisin, että entinen puolenvuoden koulutus on muutettu kahden vuoden koulutukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ensin leikataan kaksi miljardia ja sitten ”palautetaan” 40 miljoonaa, niin se on hienoa? No, onhan se. Huonomminkin voisi olla, jos jäisi tuo 40 miljoonaa kokonaan pois.
Kukahan käänsi kokoomuslaisten päät? Kaksi vuotta puhuivat, ettei koulutuksesta saa leikata. Sitten leikkaisivat isolla kädellä ja nyt palauttivat pienen murusen.
Meneekö se kaikki lisäraha maahanmuuttajien erityisopetukseen? Nythän on palkattu satoja erityisopettajia opettamaan maahanmuuttajalapsia, kun ei yhteiselo suomalaisten lasten kanssa tahdo onnistua.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole vähennetty kahta miljardia, vaikka pitäisi laittaa ainakin kaksi yliopistoa kiinni.
Ikäluokat ovat todella pieniä nykyisin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei ole vähennetty kahta miljardia”
Mielipidekysymys.. Vihreiden Toivola esitti leikkauksen olleen jopa kolme miljardia 😉
”vaikka pitäisi laittaa ainakin kaksi yliopistoa kiinni”
Nykyään yliopoistossa on oppilaat ihmeissään, kun ei ole koulutettuja luennoitsijoita tai ryhmien ohjaajia joka kurssille.
”Ikäluokat ovat todella pieniä nykyisin.”
Nykyään on kyllä nuoria enemmän kouluissa ja koulutettuna kuin ennen. Korkeakoulutasolla on sama määrä opiskelijoita kuin 10 vuotta sitten. Ja enemmän kuin sitä ennen.
Alempia korkeakouluopiskelijoita on kolme kertaa enemmän kuin 10-15 vuotta sitten.
https://www.stat.fi/til/yop/2016/yop_2016_2017-05-…
Ilmoita asiaton viesti
#4
”Nykyään yliopoistossa on oppilaat ihmeissään, kun ei ole koulutettuja luennoitsijoita tai ryhmien ohjaajia joka kurssille.”
Ei niitä riitä jokaisen peräkylän yliopistoon.
Kampuksia tarvitaan Suomessa vain viisi ja niihin pitää keskittää kaikki osaaminen.
Niiden viiden kokoa pitää tietenkin kasvattaa.
Kepukainen maitolaituriyliopistopolitiikka ei tuota osaamista kuin kortistoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ensin leikkaa 190 miljoonaa, niin sitten sitä voikin kehaista, miten lisättiin 40 miljoonaa. Oikea otsikko lienee: ”Hallitus leikkaisi sittenkin vain 150 miljoonaa”.
Taitaa vaalit lähestyä.
Ilmoita asiaton viesti
Jeps, aika taikatemppu. Tosin tämäkin uppoaa enemmistöön kuin kusi lumeen.
Ilmoita asiaton viesti
Sarkomaan avustaja joka näitä blogeja kai rustailee on tuuban puhumisen mestareita joten pisteet siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan väärin päätetty tupo- 2007 Kokooomuksen Jyrki Kataisen tasaarvo-Tupo ratkaisu kääntyi itseään vastaan, ei mikään viisas raha alkanut tätä rahoittamaan, pääomat piiloutu ulottomattomiin-veroparatiisiin.
Nyt säästöt ja leikkaukset ovat olleet rajuja, jotka pääasiassa on kohdistunut yhteiskunnan heikompiosaisiin, sekä matalapalkka aloihin. Koska kukaan ei halua luopua ”saavutetuista eduista” Valtion osuudet ovat rajusti tippuneet kunnilta, joka on johtanut velkaantumiseen.
Työttömän aktiivimalli- koko hallituksen sekä Mykkäsen ajatus on kieroutunut, että työttömien työllistyminen olisi se pää pointti tässä.
Yrittäjien menestyminen se tässä pääasia pitää olla, suomalaisen tuotteen kehittely ja markkinointi etunenässä pitää mennä. Eikä viedä valmiita suomessa kehitettyjä ja maksettuja malleja ulkomaille. Kyllä yritykset
sitten kaivavat työttömät töihin, kun tarve vaatii.
Tuo aktiivimalli on hallituksen ja koko Tupo järjestelmän synninpäästö itselleen, eli jotain on tehty ja itse asia vyörytetään työttömän harteille
Ilmoita asiaton viesti
#8
Kuntien vero on enemmän kuin Viron koko tulovero.
Kuntien verotusta voi leikata rajusti. Se oli ennen n. 10%.
Paluu siihen nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan hurskahteleva otsikko. Eikös hallitus tee päätökset, ei Kokoomus yksin.
Ilmoita asiaton viesti
Sotessa virheet tapahtuvat, kun keskustaministeri ei osaa ajaa asiaanne tarpeeksi hyvin ja koulutuksessa pieni palautus leikkauksiin on puhtaasti Kokoomuksen ansiota. Erikoista viestintää, jota korostaa se, että toisen tänne kirjoittelevan kokkarin Jaskarin tavoin keskustelu vastauksien myötä rahvaan kanssa on turhaa. Yksipuolista viestintää parhaimmillaan..
Ilmoita asiaton viesti