*

Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Orpon ensimmäinen – toivoa tuova työnäyte

Lisävelkaantumisen, veronkorotusten ja leikkausten tiellä emme kykene rakentamaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien Suomea. Parempi työllisyyden taso on se ainoa keino, jolla Suomi voi kestävästi edetä. Eduskuntakauden keskeisin asia on vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelman ratkaisu. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Tuoreen valtiovarainministeri Orpon ensimmäinen taluosarvioesitys on toivoa tuova työnäyte, joka rakentaa polkua reilumpaan Suomeen.

Orpon esitykseen sisältyy kasvua ja työllisyyttä sekä kotimaista kysyntää vahvistava verokokonaisuus. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroastetta esitetään laskettavaksi puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna. Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen eläkeläisille. On oikein, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa.

Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Uudet työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, juuri pk-yrityksiin. Maksuperusteisen arvolisäveroon siirtymisellä päästään pois kohtuuttomasti yrittäjiä lannistaneesta valuviasta, jossa yrittäjä on joutunut maksamaan verot ennen kuin myyntitulot ovat tulleet tilille. Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen esitetään vahvistettavaksi uudella yrittäjävähennyksellä sekä keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. 

Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi esitetään kotitalousvähennyksen kasvattamista. Tämä luo uusia työpaikkoja sekä vähentää harmaata taloutta. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vähennystä laajennetaan myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Ehdotin kuntoutuksen ottamista kotitalousvähennyksen piirin jo aiemmin vuonna 2011.

Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman lisätoimia, joita valmistellaan elokuun lopun budjettiriiheen. Tuolloin hallitus käy läpi koko budjettiesityksen ja antaa yhdessä talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Valtion talousarvion käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn keskeisin tehtävämme.

Osana työllisyyspakettia on hallituksen peruttava ylisuuret päivähoitomaksukorotukset, esimerkiksi Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla. Maksukorotusesitys on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteen kanssa, mutta erityisesti pyrkimyksessämme kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Maksujen korotusten peruminen ei yksin riitä, vaan varhaiskasvatuksen kehittäminen on oltava ykkösagendalla. Tutkimukset osoittavat, että lasten kannalta vaikuttavinta on investoida varhaiskasvatuksen laatuun.

Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Johtavana kirjastokansana on vähintäänkin kohtuullista, että lainattavista teoksista saa myös tekijä oman osansa. Eduskunta on edellyttänyt lainauskorvauksien kuntoon laittamista ja meille sivistyskansanedustajille Orpon budjettiesitys on työvoitto.

Olen urakoinut kansallisen rokoteohjelmamme täydentämiseksi vesirokkorokotteella ja nyt rokoterahat on valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaa lasten terveyseroja. On arvioitu, että rokote käytännössä hävittäisi vesirokkotaudin Suomesta ja säästäisi yhteensä noin 80 000 työpäivää ja lähes 14 milj. euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.

Eduskunta aloittaa valtion budjetin käsittelyn heti syksyllä. Ajatukset ja palautteet niin Helsingin kuin Suomen asioista ovat tervetulleita.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

 

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 17.8.2016

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun leikataan yli 4 mrd ja takaisin annetaan n.510 milj . veronkevennyksenä niin
mitenkähän työllisyys ja kulutus tuosta nousee?
Kun terveyspalvelun hintoja korotetaan 30%,hammasläkkärimaksuja 33%.Kesämökin kiinteistöveroa jopa 45%. Niin miten se huojennus tuntuu lompakossa?
Lisäksi meneekö noista ALV euroina myös enemmän kun hinnat nousee?

Entä n. 700 000 köyhimmän jotka saa tukia elantoon ? Nouseeko sosiaaliturvamenot kun "työllistettyjen" palkat maksetaan verokirstusta,eikä palkoista tule veroja nyt yli ½ miljoonalta.

JK. Siitä 10 pistettä (vaikka en ole kok fani) Kokoomus oli ainoa puolue joka ei valehdellut vaaleissa. Stub sanoi suoraan että leikkauksia on tulossa seuraavalla hallituskaudella.

Kataiselle pisteet inhimillisemmästä kokoomuksesta. Kuuluu samaan luokkaan kuin "herrasmies" kokoomuslaiset Holkeri ja Suominen.

Juhani Nurminen

Kuulepa Sari hyvä,

Oletteko Te kaikki (sinä myös) siellä eduskunnassa niin sokeita, että ette näe mitä on tulossa?

Ei Suomeen koskaan enää tule likikään 90%:n työllisyysastetta, ja koko ajan mennään vaan alaspäin, ja alaspäin mennään etenkin työllistymisasteessa. Kehitys kehittyy - miten ongelma ratkaistaan?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Orpon esitykseen sisältyy merkittävä kasvua ja työllisyyttä sekä kotimaista kysyntää vahvistava verokokonaisuus"

Tyhjät tynnyrit kolisee. Mikäli esitetään että talous tulee kasvamaan, pitäisi jotenkin perustella. Kasvaako suomalaisten ostovoima? No ei kasva vaan vähenee. Lisääntyykö vienti? Ei siltä näytä, yhtä laskua jo monta vuotta eikä mitään piristystä ainakaan hallituksen toimista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Palkat alas ja halpatyövoimaa hinnalla millä hyvänsä .On tämän hallituksen kärkihanke.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016081822161104_u...

yli 474 000 työtöntäkään ei löydä avointa työpaikkaa nyt?
lomautettuja 31 000

-AVOIMIA työpaikkoja oli 1. kesäkuuta 30 600.
Kasvu painottui osa-aikaisiin työpaikkoihin.

Toimialoista eniten avoimia työpaikkoja oli kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin aloilla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
- Osa-aikaisia työpaikkoja oli tarjolla eniten kaupoissa.
STT

Osa-aikaiset saa verovaroista toimeentulotukea ,palkan erotuksena elantoon.
Tuotahan "kannattaa" etenkin valtion tukea . (verotulot kun on minimit. noista)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hallituksen osaavat ministerit tietävät.

Maassa ON työvoimapula. Usko pois.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Kokoomuksen veronkeventämislupaukset muistetaan. Siitähän se Suomen alamäki alkoi, kevennetään verotusta ja populistisesti luvataan lisää julkisia virkoja kuten nyt ilmaisia päivähoitopaikkoja. Kosiskellaan ääniä.
- Kuinka huonoon jamaan Suomi pitää ajaa, ennen kuin saadaan täysipäisiä poliitikkoja tähän maahan? Koska rotat jättävät laivan? Katainen onneksi ymmärsi lähteä, mutta Orpo jatkaa aivan samaa linjaa....
http://www.hs.fi/talous/a1397110791148

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Palautetta, kun sitä blogisti toivoo.

No,, onpas toivoa luova. Joo., josko fokusoitaisiin niitä säästöjä, ja siis sinne, mihin sitä yhteiskunnan rahaa ihan oikeasti palaa. Ei tämä säästökohde sinänsä voi olla kansanedustajalle mikään yllätys.

Kun käytännössä rahojen jaosta puhutaan, niin pelkästään julkisyhteisöjen elättäminen maksaa maltaita. Maa on täynnä pöhöttyneitä kuntia, virastoja ja erilaisia tehottomia puuhastelulaitoksia paperinpyörittäjineen. TE-keskukset, AVI, ELY, Trafi, Tulli, Valvira, Sitra (?) Yle, Hansel jne.. Nämä kaikki siis verovaroilla rullaavia. päivästä ja vuodesta toiseen. Ihan kaikessa rauhassa, kansanedustajien ja hallituksen hiljaisella siunauksella ja yhteisellä hyväksynnällä.

Julkisten menojen suhde / BKT v 2014

Suomi 58,7 %, ( Ykkönen EU ssa )

Ranska 57,2 %, Tanska 57,0 %, Belgia 54,3 % ja Ruotsi 53,0 %. EU-maista julkisyhteisöjen osuus oli pienin Irlannissa 39,0 %, Virossa 38,8 %, Latviassa 36,9 %, Liettuassa 34,9 % ja Romaniassa 34,9 %. EU-maiden keskiarvo oli 48,1 %.

Eikä merkkiäkään näiden kulujen alasajosta ole ilmassa, puuhastellaan vaan lillukan varsien kanssa, se kun on päättäjille paljon mukavampaa ja helpommalla selviä,, kun voi taas sluipailla hetken eteenpäin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

STT Mukaan 23 kansanedustajaa hakee sopeutumiseläkettä.
Eikö esimerkkinä ole työttömyyteen sopeutumiselle olisi 9e/pv matkoihin ,0 eurolla työtä ,työmarkkinatukea vastaan ?
Esim. kuntien palveluksessa . Työttömyyteen sopeutuminen avautuisi toden teolla myös lakien itsensä tekijöille?

"Oikeusvaltio" Suomi ja työttömien perustuslailliset oikeudet oli mitkä?

30.12-14
Yhdenvertaisuuslaki
12 §

Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet työssä ja työhön otettaessa

Erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja
-muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin
-työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua,
-jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin
-ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi.

Ikään tai asuinpaikkaan perustuva
- erilainen kohtelu on lisäksi oikeutettua,
- jos kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite taikka jos erilainen kohtelu johtuu eläke- tai
- työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Kuuluu samaan sarjaan kuin -94 (Kepu/kok) köyhipien lapsilisien ,kotihoidontuen,lapsiperheen muiden tukie leikkaukset 22vuotta sitten.Kohdekin sama kuin "yhdenvertaisuuslaissa" .Työttömät.

Lakivaliokunta-94 "rimaa hipoen leikkaus on perustuslain sallimissa rajoissa)

Koska se irtisanottujen palkansaajien,veronmaksajien edustaminen alkaa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut