Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Entä jos ihmisellä olisi vapaus valita?

Suomalaisten pääsy perusterveydenhuollon piiriin ja mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen sairausvakuutuskorvauksien leikkaukset kutistavat valinnanvapautta entisestään. Ministeriön ehdotuksessa esitetään leikattavaksi 78 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkäripalkkiokorvauksista. Leikkausehdotus on kaksi kertaa suurempi kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin ja se kyseenalaistaa koko järjestelmän olemassaolon. Leikkausten toteutuessa sairausvakuutuskorvaus olisi lääkärinpalkkioista 10 % ja hammaslääkärinpalkkioista 15 % kun se sairausvakuutuslain mukaan saisi olla 60 %.

Vaikka talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, se ei ole helppoa. Kun jo valmiiksi pieni sairausvakuutuskorvaus kutistuu entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi suomalainen siirtyy matalampien asiakasmaksujen vuoksi kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy, työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat. Suuri riski on myös, että ihmiset jättävät vaivansa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Jos sairausvakuutuskorvaus ajetaan alas, ilman, että tilalle luodaan korvaavaa ihmisen valinnanvapauden mahdollistavaa järjestelmää, yksityisille terveydenhoitovakuutuksille raivataan entisestään lisää tilaa. 

Julkinen sairausvakuutus on ollut yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Viisainta olisikin pidättäytyä mittavista korvauksen leikkauksista ja sote-rahoitusuudistuksen yhteydessä pohtia, miten valinnanvapaus ja monituottajamalli sekä kannusteet ennaltaehkäisyyn varmistetaan.

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että eduskuntakauden aikana toteutetaan sosiaali-ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus sekä valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen. Hallitus valmistelee parhaillaan työn käynnistämistä. Olennaista on, että edellisen sote-uudistusyrityksen virheistä opitaan. Hallitusneuvotteluissa sovimme hallituksen kärkihankkeeksi palveluiden asiakaslähtöisyyden. Kokoomuksen hallitusneuvottelijana pidin tärkeänä, että tavoitteeksi kirjattiin mahdollistaa ihmisten omien valintojen tekeminen sekä palveluiden kustannusten ja laadun läpinäkyväksi tekeminen.

Hallitusohjelman kirjaus valinnanvapauden lisäämisestä oli tervetullut myös kansalaisten näkökulmasta, sillä tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Riittävää valinnanvaraa ei ole kuitenkaan mahdollista tarjota ilman tuottajakunnan laajentamista ja julkisten palvelumarkkinoiden avaamista nykyistä enemmän yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille. Pk- yritysten rooli on erityisen suuri, kun lähipalveluiden tuottamiseen tarvitaan ketteryyttä ja uusia ihmislähtöisiä ratkaisuja.

Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat viiveellä ja siksi on tärkeää vauhdittaa muita perusterveydenhuoltoa ja valinnanvapautta nopeasti vahvistavia keinoja. Pidin hallitusneuvotteluissa tärkeänä, että sovimme käynnistettäväksi palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Tavoitteena on saada kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. 

Jotta palvelusetelin käyttöön saadaan aidosti vauhtia, olen ehdottanut, että hallitus asettaisi valtakunnalliseksi tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen 5% sote-palveluiden kokonaisuudesta. 

Vaikka palvelusetelin käyttö on kunnissa viime aikoina kasvanut ja monipuolistunut, on sen käyttö edelleen valitettavan vähäistä erityisesti terveydenhuollossa. Johtava palvelusetelikunta on Jyväskylä ja siellä palvelusetelin käyttö on 2% koko sotesta. Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia ja palvelusetelin avulla on saatu aikaan myös säästöjä. 

Palvelusetelin käytöllä on mahdollista ripeästi saavuttaa tuloksia, joita koko sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden tasavertaista saatavuutta, terveys- ja hyvinvointihyötyjä, kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantamista ja kustannusten hillintää. 

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

sosiaali -ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Kalevi Wahrman

SSS ja lääkärikäyntikorvausten puolittaminen

Hallitus ilmoittaa puolittavansa KELA-korvaukset yksityislääkärikäynneistä. Säästyvät rahat eivät kuitenkaan mene julkisen terveyshuollon parantamiseen, esimerkiksi hammaslääkärille tai silmälääkärille pääsemiseksi. Hoidon saamiseksi ajoissa pakotetaan käyttämään yksityisiä terveyspalveluja, vaikka se on usein poissa päivittäisistä menoista. Asehankintamäärärahojen korottamiseen kyllä riittää rahaa.

Julkisen terveydenhuollon kehittäminen tulee olla ensisijainen tavoite. Terveydenhuollon osaamisen ja laitteiden kehitys on ollut nopeaa ja on tärkeää saada parantunut hoito kaikkien ulottuville.

Terveydenhuollossa tulee olla lähtökohtana julkisen palvelun kehittäminen niin, että sillä palvellaan kaikkia . Lähtökohtana ei saa olla voiton maksimointi veroparatiiseihin sijoittuville yksityisille terveyspalvelumonopoleille. KELA-korvausten poisto terveysbisneksestä ei saa kuitenkaan huonontaa palveluja, vaan sillä tulee lisätä julkisen terveydenhuollon resursseja. Nykyinen lainsäädäntö terveyspalvelujen toteuttamisesta laadittiin tilanteessa, missä Suomi oli paljon köyhempi. Lähtökotana oli maksuttomuus, saatavuus ja ennaltaehkäisy. Samalla kun Suomi on rikastunut ja rahat menevät harvempien taskuun, romutetaan kansanterveyslain alkuperäisiä periaatteita.

Kalevi Wahrman

Hamari

Arja Korvenniemi

Kaupasta saa vapaasti valita, kun vain rahat kassan ohi kulkiessa riittävät. Mutta jos valtio jakaa avoimia shekkejä yksityiskauppoihin, niin siltäkin loppuvat rahat.
Tehkää nyt pohjaksi selvitys, paljonko yksityistäminen on nostanut lääkärien työn hintaa tehtyä työtuntia kohti ja paljonko on valtio menettänyt verotuloja. Valtio maksaa koulutuksen mutta joutuu kiristyksen kohteeksi, sekä sallimaan palkan verotuksen pääomatulona ja vieläpä hyväksymään veroparatiisiyritykset.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hampaiden hoito pitäisi olla tasaveroinen muun terveydenhoidon kanssa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hehehe. Aika hauska blogi. Puolue, jota edustat, ajaa noita esityksiä, joita vastustat. Miksi et vaihda puoluetta?

Miten aiot äänestää, kun asia tulee eduskuntaan? Näillä blogeilla kun ei ppaljoakaan ole korvausasiassa merkitystä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

MIKSI muuten "valinnanvapautta" pitäisi lisätä? Mikä siinä olisi tavoite ja tarkoitus? Eivätkö kaikki hoidontarjoajat olekaan yhtä päteviä?

Pitääkö kaikkien yhteisesti kustantaa muutamien "valinnanvapaus", vai pitäisikö nk. yksityinen terveydenhuolto poistaa kokonaan tuettavista, kuten useissa Euroopan maissa on tehty, ja kustantaa julkisin varoin vain julkinen terveydenhoito?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Eivätkö kaikki hoidontarjoajat olekaan yhtä päteviä?"

En tiedä kysytkö tätä tosissasi, mutta koska kirjoituksen sävy ei ollut muuten ironinen, oletan että kysymys oli tosissaan esitetty. Toiset voivat olla toisia nopeampia, tehokkaampia, empaattisempia, hellempiä, harkitsevampia, neuvovampia, huomioivampia, kuuntelevampia, avuliaampia, tiedostavampia, koulutetumpia, kokeneempia, suositellumpia, läheisempiä, liikkuvampia, mukavampia, välittävämpiä jne.

Itse lähestyisin asiaa mielummin kysymällä mikä tavoite ja tarkoitus terveyspalveluiden julkisista varoista rahoittamisella on? Tuskin se on julkisesti tuotettujen terveyspalveluiden ylläpitäminen itseisarvona.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nyt täytyy pitää mielessä, että lääkäri Lälly Leisku EI ole se palveluntarjoaja, jonka valitsemisesta on kyse, vaan niitä ovat terveyskeskukset, attendot, mehiläiset jne.

Hyvä kysymys, tuo lopussa esitetty: Sen tarkoitus on, että terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla halvimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Jos sitten joku tahtoo jotain muuta, maksakoon itse. Valinnanvapaudesta itkeminen on naurettavaa. Minäkin valitsisin itselleni presidentintehtävät tässä maassa, mutta kun näyttää olevan noita muitakin valitsijoita, jotka vaikkuttavat asioihin ja jotka pitää ottaa huomioon, niin valintani ei näytä toteutuvan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Juuri näinhän ne valinta-asiat menevät, minä en valitsisi presidentin tehtäviä itselleni missään tapauksessa. Se, mikä miellyttää toista, on toisen kammo. Siksi itketään valinnanvapaudesta.

Minun puolestani kaikki saavat valita minkä tahansa palveluntuottajan, kunhan kokonaiskustannus julkisista varoista ei kasva. Kyllä minä mielelläni valitsen Porvoon sairaalan Jorvin sijaan, kun tyttärellä on käsi poikki siellä Porvoossa. Ei onnistunut vaikka puljut ovat samaa organisaatiota. Sairasta sanon minä!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #8

Sairasta, totta. Mutta ei laillista. Eikä tuo ole se, mihin Sarkomaa niitä palvelusetelejään tuuppaa.

Jyrki Paldán

"[...] sillä tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse."

Milläkähän metodologialla? Jos tuo "valinnanvapaus" aseteltaisiin realistisiin kysymyksenasetteluihin, olen lähes varma että määrä ei olisi noin suuri.

Kysymykset voisivat olla esim:
1) Haluatko subventoida hyvätuloisten yksityisiä lääkärikäyntejä verorahoistasi?
2) Haluatko että yksityisten terveydenhuoltopalveluita tarjoavien yritysten voittomarginaaleja kasvatetaan subventoimalla niitä verorahoistasi?
3) Haluatko että Suomeen rakennetaan kahden kerroksen terveydenhuoltojärjestelmä, suurituloisille parempi ja pienituloisille huonompi?

Jos vastaa kaikkiin kyllä, se voidaan tässä tapauksessa tulkita "valinnanvapauden" lisäämiseksi.

ps. tietysti termi "verorahoistasi" on jo lähtökohtaisesti silkkää pölhöpropagandaa, mutta se on hyvin kansantajuinen ja kuvaava tähän kontekstiin.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Suomen lainsäädäntö alkoi mennä pieleen heti kun lakkasimme ottamasta mallia Ruotsin laeista . Sotessa on seikkailtu vuosi tolkulla eikä tulosta ole tullut . Eikö olisi parasta tutustua naapurimaiden ja kaikkien anglosaksi maiden systeemeihin ja ehkä ottaa osa sieltä ja toinen täältä ja oppia heidän kokemuksistaan. Kokonaan uuden ajaminen ei ole onnistunut oiken missään asiasssa eli on menty eteenpäin kokemuksen kautta. Lainsäädäntö ei saisi paljoa erota muista pohjoismaista ,esimerkiksi meidän rangaistukset väkivaltarikoksista ovat pohjoismaiden pienimmät mutta rikostilastot suurimmat

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"kasvaa riski, että yhä useampi suomalainen siirtyy matalampien asiakasmaksujen vuoksi kunnallisen terveydenhoidon piiriin"

Mitä useampi suomalainen siirtyy kunnallisen - jatkossa SOTEn - terveydenhoidon piiriin, sitä paremmaksi julkinen sairaanhoito muodostuu. Lääkärit siirtyvät julkiselle puolelle, kun asiakkaita ei yksityisklinikoilla ole jonoksi asti. Samalla terveydenhuollon kokonaiskustannukset poistuvien päällekkäisyyksien vuoksi pienenevät.

Valinnanvapaus tulee säilyttää. Jokainen saa hoidattaa sairautensa missä lääkäriasemalla tahansa. Ainoastaan julkinen terveydenhuolto tulee toteuttaa julkisin varoin. Yksityispalveluja käyttävät maksavat palvelunsa itse.

Sairausvakuutuskorvauksien leikkaukset toki nostavat sairaskuluvakuutusten maksuja. Ne nousevat sille tasolle, millä niiden kuuluukin olla kustannusperiaatteen "käyttäjä maksaa" mukaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Viimeistä, huonosti harkittua, kappaletta lukuunottamatta täysi kymppi!!!

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Terveydenhoitopalvelut, kuten kaikki muutkin palvelut, tarvitsevat useita markkinoilla kilpailevia toimijoita, jotta palvelun hinta-/laatusuhde pysyy parhaana mahdollisena asiakkaalle. Sen vuoksi ei kannata verovaroin ylläpitää tai rakentaa julkista terveydenhoidon monopolia (sen paremmin kuin yksityistäkään).

Jyrki Paldán

Noin on teoriassa, mutta terveydenhuoltoon on lähes mahdotonta saada toimivia markkinoita, koska subventoinnin tarve on valtava(ainoa vaihtoehto on rajata suuri joukko ihmisiä terveydenhuollon ulkopuolelle). Markkinahäiriöt - subvention, hintajäykkyyden ja välttämättömän laadullisen sääntelyn vuoksi - ovat niin suuria että kilpailu tapahtuu usein ihan vääristä asioista ja lähtee vääristä lähtökohdista.

Hyvänä esimerkkinä toimii Yhdysvallat, jossa terveydenhuoltojärjestelmä toimii juuri kilpailuttamalla sekä terveydenhuoltopalveluita tarjoavat yritykset, että terveysvakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt. Lopputuloksena on valtavat voittomarginaalit, huono laatu ja järjetön hinta. Per capita kustannus on yli tuplat verrattuna esim. Suomeen, ja laatu on hyvin lähellä(joidenkin vertailujen mukaan parempi, joidenkin huonompi).

Mahdotonta se ei tietysti ole. Ranska tarjoaa toisen esimerkin, jossa lähes samanlainen järjestelmä toimii verrattain todella hyvin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Eikös koko julkinen terveydenhoito ole yhtä suurta verovaroilla toteutettua subventiota ?

En myöskään ymmärrä, mitä menetämme jos yksityisille palveluntuottajille annetaan yhtä paljon subventiota kuin julkisillekin. Jos hoitotoimenpide maksaa julkisesti tuotettuna 100 euroa, annetaan potilaalle 100 euron palveluseteli, jonka hän voi käyttää myös yksityisellä palveluntuottajalla. Ei siinä subvention määrä lainkaan lisäänny, laatu kyllä varmasti paranee molemmilla osapuolilla.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #17

Ei välttämättä. Yksityisen ja julkisen ero ei tule siitä että yksityinen on automaattisesti aina kaikessa parempi, vaan siitä että ne toimivat hyvin erilaisilla mekanismeilla. Toinen on joissain asioissa parempi ja toinen toisissa.

Teoriassa kilpailu asiakkaiden tyytyväisyydestä, hinnasta ja työntekijöistä pitäisi johtaa kaikkien kannalta parhaimpaan lopputulokseen, mutta todellisuus ei koskaan ole noin mustavalkoinen. Subventio on tuossa kilpailussa aina markkinahäiriö(yksi monista), joka tekee kilpailusta hieman tehottomampaa. Jos kilpailu on riittävän tehotonta, tulee julkisesta järjestelystä parempi vaihtoehto. Ilman toimivaa kilpailua julkisella on moniakin etuja, sillä julkisessa järjestelmässä tahot eivät kieltäydy yhteistyöstä ja pimitä toisiltaan tietoa kilpailun nimissä, ja koko härdellin tarkoituksena on toimia ihmisten terveyden - ei voittojen - vuoksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Millä logiikalla yksityiselle pitäsi antaa julkisista varoista yhtään mitään, jos vaihtoehtona on tuottaa palvelu julkisena?

Reino Jalas

Hautaan saatellut Kataisen-Stubbin hallitukset söhelsivät SOTE-uudistuksen kanssa täydet 4 vuotta. Sitä edelliset Vanhasen/Kiviniemen hallitus tuhersivat pari, kolme vuotta.

Sipilästäkään ilmeisesti ei saatu suoraviivaista Sote-solmun aukaisijaa ja ratkaisijaa. Sama vanha, reissussa rähjääntynyt nokinen sote-pata on kotoisasti nostettu hellalle porisemaan. Sinne saavat kaikki heitellä haluamansa laisia ehdotuksia.

Tässä päivän Hesarista kahden erikoisasiantuntijan tuore ehdotus asiaan.

    “Sote-uudistuksen lähtökohtana voisikin nähdäksemme olla palveluiden järjestäjän ja tuottajan roolien eriyttäminen.”
    “Poliittinen ohjaus toteutuisi valitsemalla itsehallintoalueille (=läänitaso) valtuutetut suorilla vaaleilla.”
    “Markkinaohjaus puolestaan toteutuisi osuustoiminnan avulla. Esimerkiksi kunnat voisivat vastata niiden organisoinnista.
    Palveluiden tuottamiseen käytettäisiin siis osuuskuntaa, jonka jäseninä olisivat palveluprosessin osapuolet: esimerkiksi työntekijät, palveluita käyttävät kotitaloudet ja vaikkapa apteekit ja vakuutusyhtiöt. Kyseessä olisi sote-palveluiden tuottajien ja käyttäjien muodostama liittouma.”
    http://www.hs.fi/paivanlehti/28082015/a1440648718382

Hallituspuolelta kuulunut epämääräinen heitto, että Valtio yksinään maksaa kaikki sairaanhoidon kustannukset kuulosti jo riittävän pahaenteiseltä ja kalliilta umpikujalta.

Yllä olevassa HS-ehdotuksessa sen sijaan saadaan uusina organisaatiuotasoina sekä Valtion alapuolella oleva vaaleilla valittu neuvottelukunta, läänitaso että myös kuntien operoima uusi osuuskuntataso.

Siinä sitä on soppa ja organsisaatio poikineen! Keskustelemaan keskenään tuosta järkyttävän vaikeasta, suomalaisten sairaiden hoitamisen toteuttamisesta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Soten "ongelmaan" on olemassa selkeä ja helppo ratkaisu, mutta sen toteuttaminen edellyttäisi menneiden virheiden tunnustamista. Ja suomalainen poliitikkohan ei virhettä tee, vaikka tekisi mitä virheitä.

Ratkaisu on yksinkertainen: Valtiovalta ottaa hoidettavakseen ja kustannettavakseen valtion varoista palvelut, jotka lakisääteisesti hoidetaan kaikille yhteisesti, samoin edellytyksin ja koko maan kattavaksi. Tämän toiminnon hallintoa varten voitaisiin luoda valtakunnallinen aluehallintojärjestelmä, jolle voitaisiin antaa nimeksi vaikkapa "Lääninhallitus". Lääninhallituksen johtoon voitaisiin nimetä viranhaltija, jonka virkanimikkeeksi voitaisiin säätää esimerkiksi "Maaherra". Hallintorakenne olisi suoraan eduskunnan valvonnassa ja sitä koskevat vvalitusasiat hoidettaisiin alueellisissa "Hallinto-oikeuksissa". Näihin viimemainittuihin määrättäisiin henkilökuntaa riittävästi, jotta mahdollisten valitusten käsitttely voitaisiin hoitaa lain edellyytämässä "viipymättä" -ajassa.

Nerokasta, eikö - ai, mutta meillähän oli tuollainen järjestelmä, joka toimi sutjakkaasti ja tehokkaasti, mutta joka purettiin, koska se oli niin vanha. Se, että tilalle luotu sekasotku oli munaus, ei tunnu haittaavan ketään. Väihiten äänestäjäkuntaa, joka osaa enää vain valittaa ja marista "mää, mää, mää".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut