*

Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Fimean alueellistamisvatulointiin piste

 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean alueellistamishanke on kompuroinut alusta saakka eikä hankkeen tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta. En ole alun perinkään pitänyt Fimean alueellistamista viisaana. Olennaista on saada vihdoin päätökseen prosessi, joka ei ole ollut eduksi kenellekään. Fimean osalta tosiasiat puhuvat alueellistamispäätöksestä luopumisen puolesta.

Fimean alueellistamispäätös tehtiin vuonna 2008 poikkeuksellisen kovan kohun ja kritiikin saattelemana. Useat tahot ja varsinkin alan asiantuntijat varoittivat päätöksen johtavan asiantuntemuksen karkaamiseen, laitoksen toiminnan kriisiytymiseen ja lääketurvallisuuden vaarantumiseen. Jopa oikeuskansleri moitti asian valmistelua.

Fimean ongelmallisen alueellistamisen vaikutuksista julkaistiin pari viikkoa sitten selvitysmiesten raportti. Raportissa (STM 020/2015; Kinnunen & Malmi) todetaan, että alueellistaminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaan eikä alueellistamispäätöksen toimeenpanon aikataulu nykyisellä keinovalikoimalla ole mahdollista. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea henkilöstön vähäinen muuttohalukkuus Kuopioon.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (PS.) on luvannut tehdä vielä lisäselvityksen juuri ilmestyneen raportin täydentämiseksi, ennen kuin tekee asiassa johtopäätöksiä. Tämän jälkeen asiasta on tehtävä lopullinen ratkaisu.

Jätin tulevasta Fimea -selvityksestä kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille. Kysyin siinä tulevan täydennysselvityksen aikataulusta ja toimeksiannosta, sekä mitä lisäkustannuksia Fimean alueellistamisesta on aiheutunut. Kysyin myös, mitä hyötyjä tai haittoja alueellistamisesta on ollut tai arvioidaan olevan laitoksen toiminnalle tai sen yhteistyötahoille.

On syytä selvittää tuoreesta raportista puuttunut asia, miten organisoituna Fimea toimisi tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukaisimmin, laadukkaimmin sekä kustannustehokkaimmin. Selvityksen toimeksiantoon ja keinovalikkoon on syytä ottaa vaihtoehdoksi myös alueellistamispäätöksen peruminen.

Miljardiluokan leikkauksien keskellä on ministerin lupaamassa täydentävässä selvityksessä ehdottomasti läpivalaistava myös koko prosessista aiheutuneet lisäkustannukset niin valtiolle kuin muille tahoille.

Kesäkuussa julkaistussa Fimea -raportissa esitetään näkemys siitä, että Kuopiosta käsin toimiminen tulee aiheuttamaan lisää kustannuksia jatkossakin matkustustarpeesta johtuen ja että kasvavia kustannuksia ei tulisi maksattaa valvottavilla, vaan ne tulisi hyväksyä katettavaksi valtion budjetista. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että yritystoimintaan liittyviä kuluja ei lisätä. Teollisuus kuitenkin maksaa jo tällä hetkellä erilaisina lupa- ja valvontamaksuina noin 85 prosenttia Fimean nettomenoista.

Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä. Lääkeala Suomessa pitäisi olla päinvastoin strateginen painopiste ja uuden kasvun sekä työpaikkojen lähde. Siksi on tärkeää, että täydentävässä selvityksessä kartoitetaan sidosryhmien, kuten lääketeollisuuden tutkimus- sekä muiden alan toimijoiden näkemykset siitä, mitä he edellyttävät Fimealta, jotta viime vuonna hyväksytty terveysalan kasvustrategia saadaan oikeasti vauhtiin.

Siltä varalta, että alueellistamispolitiikka nostaisi enemmän päätään tällä eduskuntakaudella, on tärkeää virkistää muistia eduskunnan tarkastusvaliokunnan linjauksista alueellistamispolitiikan epäonnistumista koskien. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin (TRO 4/2008 vp) mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Valiokunta huomautti myös, että hankkeiden taloudellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, vaikka valtio on panostanut merkittävästi alueellistamiseen vuosikymmenen ajan. Valiokunnan mukaan valtion työpaikkojen siirtämisen valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi ja seuranta on laiminlyöty. Myös valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt alueellistamisen seurauksia ja todennut, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen.

Politiikassa on kunniakasta perääntyä silloin, kun tosiasiat sitä vahvasti puoltavat. Niin soisi tapahtuvan ainakin Fimean kohdalla, sillä selvää on, että viraston alueellistamishanke ei ole onnistunut.

 

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pertti Väänänen

Vatulointi loppuu siihen, kun Kuopioon muuttohaluttomille annetaan potkut.

Näin tehden voidaan tästäkin virastosta vähentää turhia virkoja ja tehostaa sen toimintaa.

Suosittelen samanlaista toimintaa myös muiden alueellistettavien virastojen kanssa.

Alueellistaminen on oiva keino karsia turhia valtion virkoja.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ymmärrän muuttohaluttomien näkökohdan.
Sitä vastoin, uudet perustettavat laitokset tulee sijoittaa maakuntiin. Mieluiten tänne Pohjois-Karjalaan.
Jos valtion työpaikkojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei vaikuta alueiden talouteen, olisi itse VATT sijoitettaava Tuupovaaraan. Tutkijat näkisivät , tapahtuuko mittään aluetaloudessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut