Sari Sarkomaa Järki ja tunteet

Kotitalousvähennys vauhdittamaan ikäihmisten toimintakykyä ja liikkumista

Ikäihmisten liikunnan ja oikea- aikaisen kuntoutuksen edistämiseen tarvitaan uutta vauhtia ja lisäkannusteita niin, että terveys ja toimintakyky pysyvät yllä ja kotona voi asua mahdollisimman pitkään. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Säännöllinen liikunta auttaa meitä kaikkia jaksamaan paremmin mutta erityisesti ikääntyneet hyötyvät terveysliikunnasta monella tapaa. Sillä on positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn, mielialaan ja muistiin. Liikunta on usein myös tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä. Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat, että valitettavan harvat ikääntyneet liikkuvat suositusten mukaisesti. Väliinputoajia ovat varsinkin kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset.

Tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjattiin kotitalousvähennyksen korvausprosentin korotus ja vanhusten hoitopalvelujen ottaminen soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Osana tätä uudistusta on pohdittava myös lääkinnällisen kuntoutuksen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin.

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on täsmätoimi, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteita terveyden ja liikunnan edistämisestä, ihmisten vastuusta omasta terveydentilasta sekä valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä. Myös tavoite ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemisesta sekä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on kirjattu hallituksen ohjelmaan.

Usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan. Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. Se kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin.

Ehdotukseni toisi helpotusta myös yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden tilanteeseen, jotka putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä. Kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista. Kuntoutusuudistuksessa on tietenkin kokonaisuutena pohdittava ikäihmisten kuntoutusta.

Kotitalousvähennyskäytäntö ei ole sidoksissa ikään. Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230 000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys lisäisi aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen, jolloin työnantajat säästäisivät sairauslomapalkoissa ja Kela säästäisi sairauspäivärahoissa.

Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Kotitalousvähennyksen laajentamisella luodaan paitsi uusia työpaikkoja ja kitketään harmaata taloutta, edistetään väestön toimintakykyä ja erityisesti ikäihmisten elämänlaatua. Vähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Säästötalkoissa urakoivia kuntien on viisasta kiriä ikäihmisille sopivien liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Työhön tarvitaan entistä vahvemmin mukaan myös järjestöt ja vapaaehtoistyö.

Liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä kaikenikäisille. Fyysisesti aktiivinen arki tuo mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan lukuisista positiivista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja elämän laatuun.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Kalevi Wahrman

Kotitalousvähennys tehdään maksetusta verosta, joten mm. kansaneläkeläiset ym. eivät voi sitä hyödyntää. Hyödyntäminen edellyttää noin 80 000€ vuositulot.

Kalevi Wahrman
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Köyhien kunnolla ei ole niin väliä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kotitalousvähennyksen ongelma on siinä, että usein firmat nostavat hintojaan sen vuoksi. Toisin sanoen etu ei valu asiakkaalle eikä valtiolle, vaan hyödyntää firmojen omistajia, niitä, jotka (varsinkin etelä-Suomessa) palkkaavat väkensä lätäkön eteläpuolelta. Eli hyötyjiä ovat virolaiset työntekijät ja firmojen useinkin ulkolaiset omistajat.

Kansalaisen hyöty Suomessa on enimmäkseen näennäistä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Laitetaan nyt ns.selkokielellä,että tajuavat nämä "asiantuntijatkin"Silloin kun alensitte kotitalousvähennyksen 60% sinne 45% (taitaa nyt olla)saitte aikaan sen,että monella mainostamallanne vanhuksella jne.ei siitä koitutunut siis vast.hyötyä,jota nyt huudatte kurkut auki.

Nyt kunnat ja tietyt firmat pelaavatkin sen kilpailutussysteemien mukaan,ja kun kunnat hyväksyvät tietyt "palvelujentarjoajat"jäävät nämä ennen vanhuksille tutut ja turvalliset palveluntarjoajat syrjään.Koska kilpailutus,ja koska kotitalousvähennyksen alennus,jonka teitte.Eli peli jatkuu niin,että isot firmat,ja mielellään kantanne mukaiset ulkolaiset omistavat koko hela vanhuskin systeemin.Kuten huostabisneksessä.

Kun ns.kotitalousvähennystä nyt käyttävät tutkimustenkin mukaaan ne parempituloiset,niin sillä lailla on sarkomaan ja kumpp.uudistukset taas tapissaan.
Mainiosti myös unohdatte joka ainoassa kirjoituksessanne sen,mikä on näiden ns.uudistusten vaikutus ollut vanhusten kohdalta.Siellä tosielämässä.

Jouni Nordman

Eli olet sitä vastaan, että varakkaat käyttävät rahojaan palveluihin. Eli jos käijät 10€ kotimaisen tuotteeseen kuukaudesta, niin tulee 10000 työpaikka. Tätähän ei tietenkään työllisyyttä lisä jos käyttää kotitalousvähennyksen kotimaisen palvelun osaamiseen. Itse pidän kovin kummallisena ajatusta että vain valikoitu rahan käyttö luo työpaikkoja, kun normaalisti kaikki kulutukseen tuleva raha sitä tekee.

Se että näihin kotitalousvähennyksen alaisina töihin otetaan vanhus asiat laajentavat tämän markkinoita, jolloin tämä myös vie mahdollisuuden hintojen nostamiseen, sillä varsinkin kun kyseessä on yksilön tekemä päätös, eli heidän jotka eivät ole laitoshoidossa, niin palvelun muotoja joita tarvitsevat on moninaisia. Yksi tälläinen voi hyvinkin olla taksien tekemä kauppa avustajan palvelu, jossa asiakas maksaa vain 45€ tunti, josta menee vain 10% ALV:tä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Herttieli! Voiko tämä olla edes kakolta tosissaan esitetty: pohjaeläkkeen varassa elävä voi palkata kuntoavustajan ja hyödyntää kotitalousvähennyksen?!?!?!?!

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Kyllä kuntoutuspalvelut kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluihin ja selkeästi yhteiskunnan vastuulle. On syytä miettiä tarkkaan, miten yksityistetään. Tällä menolla jäljellä jää vain yksityisiä palveluntarjoajia ja hävijänä on köyhä. Kansalaiset eivät enää nytkään ole tasa-arvoisia palveluiden saannin suhteen. Pienituloinen saattaa olla tilanteessa, jossa ei maksa veroja kuukaudessa kuin prosentin tai kaksi. Invalidi- ym. vähennysten kera tämä on mahdollista. Verotuksella paikataan pienituloiselle aiheutetut hallitusohjelman leikkaukset? Kuka saa ja kuka ei, on aivan selvää.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvätuloiset käyttävät eniten kotitalousvähennystä

Vähennyksen käyttö on yhteydessä kulutustasoon
Kirjoittaja: Perttu Melkas on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä.

- Joka neljäs suurituloisimpaan kymmenykseen ja prosentti pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvasta kotitaloudesta käytti kotitalousvähennystä .

-Koska myös vähennysten lukumäärä on moninkertaistunut, vähennysten kokonaisarvo on
- kasvanut alle 10 miljoonasta
- yli 160 miljoonaan euroon.

Talouselämä.
-Eniten kotitalousvähennystä hyödynnettiin Kauniaisissa,
jossa joka neljäs yli 18-vuotias sai vähennyksen.

Toiseksi eniten
kotitalousvähennystä hyödynsivät espoolaiset (13,3 prosenttia) ja kolmanneksi eniten sipoolaiset (13,2 prosenttia).

Jos pienituloiselta eläkkeen saajalta leikataan asumistukea,lääkkeet,terveyskulut nousee,eläke pysyy samana .Niin miten voi edes selittää tekosyyllä vanhuksille tuota?
Puhdas tulonsiirto rikkaille "pationrakennusvähennys" Fantastista sanoi Jykäkin kok.
Monella pienituloisella on II-asuntio ulkomailla? Siihenkin saa tuon vähennyksen. "Työllistämisen" vuoksi millä vähennystä perusteltiin .
TYöllistää Manoliittoja esim.Espanjassa tai Turkissa?

Luopumistuki ,käsipareille hoitajamitoitukseen.
(THL ei laske tilatyötä enää raskaaseen työhön)56v-63v 7v tehokasta työikää vielä kuten muillakin. (työvoimapula?)
Lomittajien rahat vanhusten palveluun.Tilayrittäjillä on varaa itse kustantaa lomittajansa.
Eläinten hyvinvointituki ,vanhusten hyvinvointiin.
Leskeneläke POIS,Takuueläke turvaa jo elannon.Muilla työeläke.
Turha tulonsiirto verovaroista.

Toimituksen poiminnat

Sivut