Kirjailija on palkkansa ansainnut

Valtaosa meistä suomalaisista on kirjastojen ja kirjojen ystäviä. Suomessa käytetään
kirjastoja eniten kaikista Pohjoismaista. Yleisten kirjastojen vuosittainen
lainausmäärä oli vuonna 2012 noin 95 000 000. On ikävä tosiasia, että työ ei
rahallisesti kiitä kirjan tekijää kohtuudella. Yhdestä lainatapahtumasta tekijä
saa korvausta vain muutaman sentin. Esimerkiksi Tanskassa
lainauskorvausmäärärahat ovat yli seitsemän kertaa enemmän kuin Suomessa.

Suomessa teosten lainamääriin perustuvat korvaukset ovat olleet käytössä vasta
vuodesta 2007. Muissa Pohjoismaissa vastaavia korvauksia on maksettu jo usean
vuosikymmenen ajan. Vuokraus- ja lainausdirektiivi implementoitiin aikanaan
1990-luvun puolivälissä Suomeen epäonnistuneesti. Silloin tekijöille säädettiin
oikeus lainauskorvaukseen, mutta kaikki merkittävää lainaustoimintaa
harjoittavat kirjastot vapautettiin korvauksen maksamisesta.

Vuonna 2004 Suomi sai Euroopan yhteisön komissiolta virallisen huomautuksen
vuokraus- ja lainausdirektiivin virheellisestä implementoinnista. Suomessa
tehtiin syksyllä 2006 pikaisella lainvalmistelulla muutos tekijänoikeuslakiin,
jonka seurauksena yleiset kirjastot poistettiin poikkeuksen piiristä. Tässä
yhteydessä eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että lainauskorvausmääräraha
oli huomattavan pieni suhteessa yleisten kirjastojen vuosittaisiin
lainamääriin.

Kirjallisuuden
lainaamisesta yli viidesosa tapahtuu tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista
kirjastoista, jotka Suomessa ovat edelleen korvauksen ulkopuolella. Muissa
Pohjoismaissa opetus- ja tutkimuskirjastot ovat pääsääntöisesti mukana
lainaluvuissa ja korvauksen piirissä. Eduskunta on useasti edellyttänyt, että
tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot liitetään tekijänoikeuslain
lainauskorvausjärjestelmään. Tämä on välttämätöntä opetus- ja
tutkimuskirjallisuuden tekijöiden omaisuuden suojan ja yhdenvertaisen kohtelun
kannalta. 

Lainauskorvausjärjestelmän alkuvuosina lainauskorvauksiin oli käytettävissä 3
milj. euroa, mutta sen jälkeen siihen on tehty pieniä korotuksia usein
eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vaateesta ja aloitteesta. Vuonna 2013
määräraha oli 3,8 milj. euroa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja
tiedejaostossa lisäsimme vuoden 2014 budjettiin lainauskorvausten korottamiseen
100 000 euroa. Määrärahalisäyksen lisäksi toistimme linjauksemme, että
lainauskorvausten tasoa on pyrittävä edelleen nostamaan ja että tiukasta
taloustilanteesta huolimatta on löydettävä keinot lainauskorvauksen
laajentamiseen tutkimus- ja opetuskirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen.

Tämä on vahva viesti opetus- ja kulttuuriministeriölle ja koko
hallitukselle. Suomalainen kirjallisuus on asia, josta meillä suomalaisilla on
päävastuu, jota emme voi ulkoistaa.

Vaateellemme
antaa vahvan tuen Euroopan unionin tuomioistuin, joka on ottanut kesäkuussa
2011 antamassaan tuomiossa kantaa vuokraus- ja lainausdirektiiviin sekä
kohtuullisen korvauksen määräytymiseen. Tuomiossa korostetaan, että jos
tekijältä poistetaan mahdollisuus kieltää teostensa lainaaminen, niin se
edellyttää sen turvaamista, että tekijät saavat lainaamisesta korvauksen.

Laadukas suomalainen kirjallisuus tarjoaa kirjastolaitokselle sisällön samalla
mahdollistaen sen olemassaolon. Tekijän palkka koostuu erilaisista tekijänpalkkiokorvauksista,
joita hän saa teostensa käyttämisestä. Siksi on erittäin tärkeää, että nämä
korvaukset ovat kohtuullisia. Syksyllä 2012 yli 5 300 tekijää ja kirjallisuuden
ystävää allekirjoitti lainauskorvausmäärärahojen korottamista koskevan vetoomuksen,
joka luovutettiin ministeri Arhinmäelle.

Turvaamalla tekijöille kohtuullisen korvauksen näiden sisältöjen lainaamisesta,
voidaan samalla turvata tekijöiden mahdollisuus keskittyä luovaan työhön. Hallitusohjelmassa
painotetaan, että tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin
tekijänoikeuksien käytöstä suoritettavasta kohtuullisesta korvauksesta. Oikeus
kohtuulliseen korvaukseen tulee turvata myös silloin, kun teoksia käytetään
kirjastoissa. On oikeudenmukaista ja viisasta suomalaisen sivistyksen ja
kirjallisuuden kannalta, että kirjailijoiden työ kannattaa.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen
www.sarisarkomaa.fi

sarisarkomaa
Kokoomus Helsinki

Helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, kolmen nuoren äiti, THM, intohimoinen Itämeren suojelija ja lenkkeilijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu